VERNERI POHJOLA: Bullhorn

VERNERI POHJOLA
Bullhorn
Edition

Tämä on minusta se levy, jolla Verneri Pohjola lunastaa kaikki odotukset solistina ja säveltäjänä. Hienoja näyttöjä riittää sooloprojekteista Ilmiliekkiin ja vierailuihin mitä erilaisimmissa konteksteissa, mutta tällä levyllä trumpetin soundi ja sekä sävelletyn että improvisoidun materiaalin lyyrisyys kohtaavat niin räjähtävällä tavalla, että se riisuu ihmisen aseista heti. Jollain tasolla levy tuntuu kypsältä synteesiltä kaikesta edeltäneestä. Hihanuoteissa Pohjola naureskelee olleensa nuori jazz-muusikko jo 20 vuotta.

Ei enää.

Levyn muusikot ovat kaikki oman soittimensa mestareita ja sen kuulee, mutta ei siksi, että asiaa alleviivattaisiin. Kaikki briljeeraus loistaa poissaolollaan ja sen tilalla on syvä luottamus siihen, että materiaali kantaa, vaikka jokaista reikää ei tilkitsisi äänellä. Tämän musiikin äärellä hengittää rauhallisesti, vaikka se on täynnä uskomattoman liikuttavia hetkiä: He Sleeps I Keep Watchin melodiat, bändin luova säestys hälyäänineen BullhornillaThis One’s For Youn rumpu/trumpetti-dialogi, koko Cold Blooded kaikessa hienoudessaan… Yksi vuoden parhaita biisejä.

Pohjolan oma soundi soittajana on upea − hiukan hengästynyt, mutta pehmeä. Siitä puuttuu monien sankaritrumpetistien kovuus ja lievä kimeys. Trumpetti ja koko bändi on taltioitu rikkaalla, tilassa hienosti elävällä tavalla. Varsinkin luurikuuntelu palkitsee.