WARREN ZEVON: Life´ll Kill Ya

Singer-songwritergenren suuriin pessimisteihin lukeutuva Warren Zevon on ahkeroinut levytysurallaan varsin niukasti. Kymmenen studioalbumia reilussa kolmessa vuosikymmenessä on merkinnyt pitkiä taukoja ja epäilyjä miehen hukkumisesta rockin lieveilmiöihin. Viimeisin allekirjoittaneen kuulema Warren Zevonin albumi ei edes ollut oikea Zevon -kiekko vaan vuonna 1990 yhdessä R.E.M.in soittajien kanssa levytetty loisteliaan särmikäs blues- ja rhythm & blues-albumi Hindu Love Gods. Zevonin läpitunkevan voimakas ja elämää nähnyt ääni sopi Walkin' Bluesin, Travelin' Riverside Bluesin, Mannish Boyn ja Wang Dang Doodlen kaltaisiin klassikoihin yhtä hyvin kuin masentavahkosti nimetyllä Life'll Kill Yalla tarjolla oleviin Zevon-originaaleihin. Life'll Kill Yalla Warren Zevon laulaa välillä jopa hartaan melodisia biisejään vähäeleisen instrumentaation säestyksellä. Levyn karhea kitarointi sopii hyvin samansukuiseen lauluun ja huuliharpistina Zevon on suorastaan varhaisen Bob Dylanin luokkaa. Alunperin David Crosbylle pyynnöstä kirjoitettu mutta tämän kohteliaasti torjuma I Was In The House When The House Burned Down on sukua Bobby Fuller -klassikolle I Fought The Law. Jokseenkin outona cover-valintana Warren Zevon hidastaa Steve Winwoodin Back In The High Life Againin uusiin ulottuvuuksiin ja Fistful Of Rainillä Zevon heittäytyy iiriläisittäin maustetun gospelin kyytiin. My Shit's Fucked Upin poisjättäminen Life'll Kill Yan takakannen biisiluettelosta kertoo vähintään yhtä paljon amerikkalaisesta häveliäisyydestä kuin kappaleen nimi Warren Zevonin tarpeesta päästä positiivisen ajattelun kurssille.