Bloodpit onnistuneelta keikalta suoraan studioon

16.7.2008 21:28

Muutoksen kourissa ollut rockyhtye Bloodpit paiskasi kesän ainoan keikkansa tamperelaisessa Dog's Home -ravintolassa viime viikolla. Samalla orkesteri esitteli uudet jäsenensä eli Antti Ravínin (laulu) ja Petri "Pietu" Hiltusen (kitara). Yhtyeen aikaisempi kitaristilaulaja Matthau Mikojanhan erotettiin ryhmästä kesällä 2007.

Muutoksen kourissa ollut rockyhtye Bloodpit paiskasi kesän ainoan keikkansa tamperelaisessa Dog’s Home -ravintolassa viime viikolla. Samalla orkesteri esitteli uudet jäsenensä eli Antti Ravínin (laulu) ja Petri "Pietu" Hiltusen (kitara). Yhtyeen aikaisempi kitaristilaulaja Matthau Mikojanhan erotettiin ryhmästä kesällä 2007.

Soundi kyseli keikan jälkeisiä kuulumisia basisti Aleksi Keräseltä.

Millä mielin keikkaa edeltävät treenisessiot sujuivat?

– Sekä Antti että Pietu ovat olleet mukana treeneissä jo tämän vuoden alusta alkaen, joten ensimmäisiä keikkoja varten ehdittiin valmistautua melkein puolisen vuotta. Suurimmat ongelmat ovat tällä hetkellä lähinnä materiaalin paljoudessa, sillä uusia biisejä on kasassa toistakymmentä ja keikkasettiin olisi mahdutettava sopivassa suhteessa jotain vanhaakin. Biisien tekemisen tahti on ollut ennen näkemättömän kiivas ja viimeisten kuukausien aikana on tullut vietettyä aikaa treenikämpällä harvinaisen paljon. Kahden ensimmäisen levyn biisejä on sovitettu jonkin verran uusiksi varsinkin taustalaulujen puolesta, sillä bändissä on nyt laulutaitoisia ihmisiä enemmän kuin ennen. Uusille jäsenille on annettu täydet vapaudet sovittaa omista osuuksistaan mieleisiään ja hienostihan ne ovat nyt toimineet. Suurimmat ilon aiheet ovatkin ehdottamasti löytyneet siitä, miten uudet jäsenet ovat tuoneet mukanaan itseään ja omaa tyyliään luontevaksi osaksi koko bändiä.

Kuinka kovasti jännitti ennen Dog’s Homen keikkaa? Vaikkapa asteikolla nollasta sataan?

– Bändin keskiarvo oli varmaan noin 83,5. Kävimme edellisenä viikonloppuna Latviassa parilla "harjoituskeikalla" ja homma toimi jo siellä sen verran korkeilla kierroksilla, että ennen Dog’s Homea oli yllättävänkin itsevarma olo porukan lavakunnosta. Tosin tieto tutuista yleisössä lisää aina jännitystä ja pienet tekniset ongelmat pelästyttivät enemmän kuin joskus ennen, sillä yhtyeen rutiini on vielä hieman kadoksissa. Erikoispisteet jännittämisestä kuitenkin Antille, joka taisi oikein oksentaakin pariin otteeseen ennen lavalle nousua. Taisi olla perhosia vatsassa kirjaimellisesti!

Ulospäin kuulosti ja näytti ainakin hyvältä, mutta millainen fiilis lavalla oli? Ja millainen tuntuma teillä oli keikan jälkeen?

– Lavalla oli erittäin vapautunut olo. Meinasi tulla oikein tippa linsiin, kun tajusi ettei meitä ole vielä täysin unohdettu. Bloodpit-keikkoja aikaisemmin nähneet ihmiset tietävät parhaiten mihin verrata ja kaikki palaute on yllättänyt positiivisuudellaan. Ja varsinkin kun ottaa huomioon, että keikkoja on takana vasta muutama niin tulevaisuus näyttää valoisalta. Sata keikkaa lisää ja ollaan menty taas monta askelta eteenpäin. Bändin yleisfiilis on innostuneempi kuin koskaan ennen ja tekeminen maistuu taas hyvältä.

Dog’s Homessahan kuvattiin myös dokumenttia. Mistä siinä on kysymys?

– Bändin historia on ollut tähänkin asti sen verran erikoinen ja tapahtumarikas, että katsoimme parhaaksi dokumentoida tämän "uuden alun" ihan vain varoitukseksi tuleville sukupolville. Kuvaajat ovat olleet mukanamme kesän alusta asti ja heidän on tarkoitus seurata bändiä pitkälle syksyyn asti. Dokumentin julkaisuajankohtaa ei ole vielä sen tarkemmin päätetty, mutta neuvotteluja erilaisista julkaisumahdollisuuksita on jo käyty hyvässä hengessä. Toivottavasti kuvattu materiaali saadaan julki mahdollisimman pian dokkarin valmistumisen jälkeen eli joskus vuoden vaihteessa.

Kerro vielä vähän sanallisesti uusista biiseistä? Mihin suuntaan Bloodpit on menossa seuraavalla levyllä?

– Suurin syy tällä samalla nimellä jatkamiseen oli se, että musiikki kuulostaa paljolti samalta kuin aikaisemminkin. Uuden bändin ylle olisi langennut ikuinen Bloodpitin varjo joka tapauksessa. Uudet biisit ovat varsin luonnollinen jatkumo sille mihin Off The Hook -levy jäi eli rankkaa rockia 90-luvun amerikkalaisin vaikuttein, jossa riffit ja melodiat elävät sulassa sovussa keskenään. Kokonaisuus on kuitenkin hieman rankempi, paikoin jopa metallisempi. Kaikista suurin toive olisi kuulostaa entistä vähemmän tamperelaiselta, sillä haluaisimme päästä vihdoinkin eroon siitä "2000-luvun manserock -leimasta" ja sen myötä myös ihmisten ennakkoluuloista. Rallatukset ovat nyt taakse jäänyttä elämää ja tilalle on haettu entistä suorempaa ilmaisua. Seuraavan täyspitkän julkaisu sijoittunee ensi kevääseen, mutta julkaisemme jo lokakuussa Recovered -EP:n, joka esittelee yleisölle uuden Bloodpit-kokoonpanon sekä joukkomme tämän hetkisen musiikillisen tilan. EP tulee sisältämään kahden uuden biisin lisäksi muutaman coverkappaleen joilla on ollut jotain vaikutusta bändiin aikaisemminkin. Tätä kirjoittaessa äänitykset ovat parhaillaan käynnissä. EP:tä voi muuten ennakkotilata jo nyt osoitteesta www.bsa-store.com

www.bloodpitband.com

Lisää luettavaa