Kotiteollisuus on aloittanut kevään kiertueensa ja sen toki huomaa… Ainakin siitä, että kunnialliset tyttäret ovat joutuneet lukituiksi huoneisiinsa ja Jouni Hynynen kommentoi keikkapaikkoja jo etukäteen. Tänään (lauantai 22.3.) yhtye muuten soittaa Turun Venus Nightlifessä (”Turussa on aggressiivia naisia. Ne haluaa vain ja ainoastaan sitä yhtä asiaa eli parrua. Niitä ei musiikki kiinnosta.”).
Hynynen kertoo meille lisää:
Harjavalta, Night Factory: – Täällä yksi psykonatsi-nainen jahtasi minua sellaisella raivolla, että valomiehemme piti taltuttaa se huutava hirviö voimakeinoin lattiaan. Siinä ne sitten paini puoli tuntia käytävällä, kun minä puolestaan herrasmiehenä lymyilin pelokkaana huoneen oven takana. Sairas meininki. Mutta itse keikat ovat olleet hyviä. Yhden keikan aikana päädyin paikan parvekkeelle soittamaan. Vai oliko se soundcheckin aikana? Vanha ei voi muistaa kaikkea. Joka tapauksessa oli pimeää ja kylmää ja olin yksin, niin yksin. Kuin kuppa vanhuksessa.
Kaustinen, Viihderavintola Konsta: – Tämäkin on klassikkopaikka. Ensimmäinen keikkamme Konstassa oli niin pienellä lavalla, että minun piti siirtää jalka valotelineen takaa efektille, jos halusin lisätä säröä. Tämän jälkeen siirsin jalan takaisin. Muuta liikettä lavalla ei voinutkaan tehdä. Takahuone oli vielä pienempi, siellä emme mahtuneet edes ryyppäämään. Mutta nythän Konstassa on yksi isoimpia klubi-lavoja tässä maassa, samoin kuin takahuone. Ruokailu on viereisellä Teboililla, siitä on rock-glamouri kaukana. Ja soittoaika on tämän maan myöhäisimpiä, aina lähempänä yhtä. Se johtuu kai siitä, että pohjanmaalaiset eivät osaa suunnistaa baariin selvänä, pitää ottaa aina kunnon pohjat. Hyvä asenne siis. Sopii meille.
Kajaani, Rockhouse Kulma: – En tiedä onko paikka sama, mutta kaupunki on. Viimeksi kun olimme Kajaanissa opimme hyppäämään Wii-pelin mäkihyppyä kännissä. Tämä tapahtui takahuoneessa, koska huomasimme, ettei kaupungissa ollut muutakaan tekemistä. Täällä tuli myös joku nuorison edustaja keikan ollessa jo lopuillaan kysymään monitorimieheltämme: ”Anteeksi, mutta pääsisinköhän minä tämän keikan vieraslistalle?” Paras stand up on monesti tahatonta.
Viitasaari, Pihkuri: – Onkohan tämä se sama paikka, jonka pihalla olemme soittaneet joskus? Silloin käytimme nimeä Pihtari. Keikan jälkeen menin Sinkkosen kanssa baarin puolelle ja meiltä otettiin pääsymaksu. Maksoin molempien liput nauraen. Myöhemmin ovimies, tajuttuaan keitä olemme, tuli tarjoamaan rahoja takaisin, mutta sanoin, että antaa olla, oli niin hauska kokemus.
Niinpä niin, suomalainen rocktodellisuus… Lisää tarinoita tietenkin täällä.