Parhaiten Quiet Riotista tunnettu ja myös muun muassa W.A.S.P.-yhtyeessä ja Billy Idolin bändissä vaikuttanut rumpali Frankie Banali menehtyi haimasyöpään viime elokuussa. Quiet Riotin basisti Rudy Sarzo muisteli viimeistä tapaamistaan Banalin kanssa tuoreessa Music Mania -podcastissa.
”Frankie ja minä olimme ystäviä vuodesta 1972 saakka eli 48 vuoden ajan. Kuulin [hänen syövästään] viime vuoden huhtikuussa. Hän pyysi minua käymään – asumme tyyliin 15 minuutin matkan päässä toisistamme – ja sitten hän kertoi minulle saaneensa diagnoosin neljännen asteen haimasyövästä. Ja että hän aikoo taistella sitä vastaan viimeiseen asti”, Sarzo muistelee.
Sarzo sanoo nähneensä Banalin viimeisen kerran vain tunteja ennen tämän kuolemaa ja vierailleensa hänen luonaan myös sitä edellisenä päivänä.
”Hän sai useita infarkteja, minkä vuoksi hänellä oli vaikeuksia puhua. Päivää ennen kuin hän kuoli hänen vaimonsa pyysi minua juttelemaan Frankien kanssa FaceTimen välityksellä. Hän ei kuitenkaan kyennyt vastaamaan hyvin eikä saanut sanoja suustaan. Hänen vaimonsa pyysi minua tulemaan kylään, joten vedin maskin ylleni ja menin. Paikalla oli hänen vaimonsa Regina, Frankien tytär Ashley sekä hoitaja. Puhuin hänen kanssaan ja pitelin häntä kädestä. Hän sai morfiinia kipuihinsa.”
”Lähdin ja myöhemmin illalla sain viestin, jota en lukenut, koska menin aikaisin nukkumaan. Aamulla näin, että Regina oli lähettänyt viestin, että Frankie oli viety sairaalaan. Vastasin viestiin ja Regina sanoi, että Frankie tuskin selviää enää yön yli. Regina sanoi yrittävänsä järjestää minut sairaalaan tapaamaan Frakieta – mikä on hyvin vaikeaa näin pandemia-aikana, koska sairaalaan ei päästetä ketään, ellei sinua hoideta tai olet jonkun perhettä. Mutta hän onnistui saamaan minut sisälle. Menin paikalle joskus keskipäivällä ja noin tuntia myöhemmin hänet kytkettiin irti koneista.”
”Pidin häntä kädestä ja hän tuntui hyvin lämpimältä – hän todella taisteli vastaan. Hänelle annettiin viimeinen lääkeannos joskus kahdeltatoista ja lääkärit sanoivat, että nyt on enää kyse muutamista tunneista. Mutta hän sinnitteli yhä ja ajattelin jo, että hän selviää vielä seuraavan yön. Lähdin kotiin joskus iltapäivällä, viiden aikaan. Myöhemmin illalla sain Reginalta viestin, että Frankie oli poistunut keskuudestamme.”
”Se oli vaikeaa kaikille. Mutta mikä soturi ja taistelija hän oli. Mutta sellainen Frankie oli aina kaikissa tilanteissa, oli kyse sitten bändistä tai hänen musiikistaan. Hän ei koskaan ollut välinpitämätön elämässään vaan eli suurella palolla.”
