Soundin jokakuukautisessa Elämäni soundit -sarjassa musiikki-innostuksensa tärkeimpiä pysäkkejä kertoo tällä kertaa Ebbot Lundberg.
Union Carbide Productionsista The Soundtrack Of Our Livesin kautta soolouralle kiitänyt göteborgilainen Torbjörn ”Ebbot” Lundberg on viime vuosikymmenien ruotsalaisen rockin jykevimpiä peruskiviä. TSOOL:in lopetettua vuonna 2012 Ebbot on julkaissut erikoisiin taideprojekteihin kytkeytyviä soololevyjä, ja nyt palannut vahvan ja eeppisen rockmusiikin pariin The Indigo Children -yhtyeen kanssa.
– Union Carbide Productions syntyi aikoinaan Göteborgin myrskyisen sään ja kaaoksen tuottaman energisen, oikullisen käytöksen ja hurjan hauskanpidon myötä, mutta sittemmin tärkein inspiraatio on tullut minua ympäröivistä planeetoista ja molekyyleistä sekä tapaamistani ihmisistä, Ebbot kertoo.
– Omassa tuotannossani sitä oudointa ja yllättävintä mielialbumiani ei ole vielä levytetty, mutta sen nimi on Timeless Flight By The Sea. Se toinen, joka on levytetty, on Union Carbide Productionsin Down On The Beach.
ENSIMMÄINEN LEVY, JOKA INNOITTI ITSE TEKEMÄÄN MUSIIKKIA
The Beatles: The White Album
– Albumin monimuotoisuus ja sekatyylisyys kiehtoi. Onhan samalla tuplalla hämmentävä yhdistelmä esimerkiksi sellaisia lauluja kuin Julia, Helter Skelter, Piggies, Revolution No.9 ja Martha My Dear.
OMIEN LAULUJEN TEKEMISEEN YLLYTTÄNYT LEVY
Black Flag: Damaged
– White Albumin ohella lauluntekoon ja teksteihini vaikutti Black Flagin konstailematon tapa tehdä musiikkia ja kanavoida siihen suorasukaisesti raivonsa ja turhautumisensa korruptoitunutta yhteiskuntaa kohtaan. Erittäin alituotettua ja raakaa työstöä.
HYVIEN LAULUJEN, UNENOMAISTEN TEKSTIEN HUIPPULEVY
Love: Forever Changes
– Hyvien melodioiden ja runollisten tekstien luoma atmosfääri on ajaton. Toinen vastaava albumi minulle on Simon & Garfunkelin Parsley, Sage, Rosemary & Thyme.
SUOMALAINEN SUOSIKKIALBUMINI
Electric Blue Peggy Sue & The Revolutionions From Mars: Music For McDonalds
– Jes! Minulla on monia muitakin suomalaisia suosikkeja: Mopot, Flaming Sideburns, Hurriganes, Terveet Kädet, Latebirds, 22-Pistepirkko, Hanoi Rocks…
MINKÄ LEVYN TOIVOISIN TEHNEENI ITSE TAI YHTYEENI KANSSA
John Lennon: Plastic Ono Band
– Kyseessä on yksi itsensä ilmaisussa kaikkein aidoimpia levytyksiä, mitä yksittäinen taiteilija on koskaan tallentanut.
HENKILÖKOHTAISESTI ARVOKKAIN LEVYHARVINAISUUTENI
The Misfits: Three Hits From Hell
– Yksi parhaita EP-levytyksiä koskaan. En mitenkään kykene kuvailemaan sitä. Voin vain vakuuttaa, että se todennäköisesti pelasti elämäni, kun kuulin sen 16-vuotiaana ensi kerran.
SOITANNOLTAAN ERITYISEN VAIKUTTAVA LEVYTYS
John Coltrane: Olé Coltrane
– Kun puhutaan muusikoiden soittotaidoista ja soitinnuksesta, erityisen vaikuttavia ovat John Coltranen Olé mutta myös The Damnedin Machine Gun Etiquette. Kummallakin vallitsee kihelmöivä jännite.
PARAS LIVELEVYTYS, JONKA TIEDÄN
Peter Frampton: Comes Alive!
– Tämä livetallenne vain on niin ennalta-arvaamaton ja mahtipontinen esitys. Sama pätee tietysti myös Benjamin Bogus & The Simply Red Bull Shitsnakes -yhtyeen livetaltiointiin Live & Penetrating At The Fisthouse.
Teksti: Asko Alanen
Julkaistu alun perin Soundissa 3/2016
P.S. Tarkkanäköinen ja -älyinen lukija voi löytää Ebbotin listauksesta myös pientä toimittajan höplästä vetämistä!