Anna banjon laulaa vaan

Arvio julkaistu Soundissa 8/2016.
Kirjoittanut: Jussi Niemi.

Arvio

Nathan Bowles
Whole & Coven
Paradise Of Bachelors

Alun perin mustien orjien afrikkalaisesta halamista/ngonista kehittämä banjo, jonka valkoinen bluegrass sittemmin täydellisesti omi, on pitkään ollut unohdettu soitin. Onneksi meillä on Nathan Bowles, joka tutkii sen mahdollisuuksia tositarkoituksella, kuten tällä kolmannella soololevyllään. Sympaattinen pitkätukkahippi liikkuu ylipäätään mielenkiintoisissa ympyröissä. Hän soittaa kitaravelho Steve Gunnin bändissä, noisea/dronea Peltissä ja old timea Black Twig Pickerissä.

Näillä seitsemällä pitkähköllä kappaleella Bowles soittaa banjoa clawhammer-tekniikalla yhdistellen vanhan amerikkalaisen kansanmusiikin meininkiä kokeellisiin ideoihin, vähän niin kuin esimerkiksi John Fahey ja Jack Rose kitaralla.

Vaikutelma on hypnoottinen, rauhoittava, suorastaan meditatiivinen. Kaikki materiaali Jeffrey Cainin Moonshine Is The Sunshine -rallia lukuun ottamatta on Bowlesin. Se on myös ainoa, jonka hän laulaa. Steve Reichista ja Philip Glassista muistuttavan sarjallisen Chiaroscuron Bowles toteuttaa pianolla, perkussioita kuullaan maltillisesti siellä täällä. Whole & Cloven on luonteeltaan sellainen levy, jonka voi mietteissään soittaa aina vain uudestaan erityisemmin kyllästymättä.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa