Kai sitä iän myötä muuttuu tylsemmäksi ja valikoivammaksi, mutta tuntuu kuin mielenkiintoiseen sisältöön törmäisi musiikissakin aina vain harvemmin. Vuoden 2015 tähtihetkiä oli Tau Crossin pölähtäminen kuin tyhjästä samannimisellä debyyttialbumillaan – ja nyt pölähtää taas. Amebix- ja Voivod-kytkyt toki määrittävät yhtyeen soundia paljonkin, mutta harhaiset sivupolut ovat kauttaaltaan uusia.
Tau Crossin musiikki on tyylikäs ja aidosti yllättävä yhdistelmä vähän kaikkea. Osa minusta haluaisi sanoa, että se päivittää termin “post-punk” tähän päivään, ihan vain koska “post” ei musiikillisesti tarkoita oikeastaan mitään. NWOBHM, crust punk, “postrock” sekä kaikenlainen synkkä jynkytys ja tunnelmointi lyövät sopuisasti kättä Tau Crossin vinksahtaneessa maailmassa, eikä yksiselitteistä verrokkia yhtyeelle löydy.
Debyytillä siivet todettiin kantaviksi, nyt suunta on ylöspäin. Pillar Of Fire sisältää jo hennon punaisen langan, ja tuntuu pyörähtävän alusta loppuun liiankin nopeasti. Upea, ajaton äänimaailma tukee rönsyilevää sävelmateriaalia, ja Rob Millerin kähinä sitoo paketin kasaan juuri oikealla tavalla. Bread And Circuses on jo lähestulkoon hitti, eikä muitakaan biisejä voi olankohautuksella ohittaa. Tätä lisää.