Kotimaisten keikkakuvaajien nykyistä parhaimmistoa esittelevän Palsa esittää -palstan Kuukauden kuvaajavieraana on marraskuussa 2023 Johanna Hjorth. Hänestä palstaa vetävä kuvaaja Tomi Palsa kertoo:
”Kuvaajavieras Johanna Hjorth on tuttu näky alan tapahtumissa. Taitojensa puolesta hän saisi pitää kuvistaan suurempaa meteliä, mutta Hjorth pikemminkin arastelee eikä ainakaan tee itsestään numeroa. Sitä suuremmalla syyllä halusin nostaa tämän tyylikkään kuvaajan esiin ja kannustaa häntä eteenpäin urallaan.”
Haastattelussa Kuukauden kuvaajavieras Johanna Hjorth
Milloin ja miksi innostuit valokuvauksesta?
– Sain ensimmäisen kamerani, kun olin noin kahdeksanvuotias. Silloin kuvasin enimmäkseen ihmisiä arkiympäristössä. Kun teini-ikäisenä aloin käydä keikoilla, sain lainata isäni järjestelmäkameraa, jolla otin dioja ja mustavalkoisia paperikuvia. Opettelin myös kuvien kehittämistä ja tein itse kuvia koulun pimiössä. Sittemmin valokuvaaminen jäi melko vähälle, kunnes museologian opintoihin liittyvän dokumentointiharjoituksen myötä vuonna 2017 innostukseni lennähti aivan uudelle tasolle.
Mikä nimenomaan keikkavalokuvauksessa kiehtoo?
– Kun aloin käydä säännöllisesti jazz-keikoilla, minulla ei ollut kameraa lainkaan. Kerta toisensa jälkeen pyrin kuitenkin tallentamaan, melko huonolla menestyksellä, tunnelmia kuulemastani ja näkemästäni sillä ainoalla käsillä olevalla kameralla eli kännykällä. Tarve saada tallentaa niitä hetkiä, joissa soittajan persoona ja hänen soittamansa musiikki kietoutuvat erottamattomaksi kokonaisuudeksi, oli lopulta niin suuri, että lainasin jälleen isältäni kameraa siihen asti, että sain hankittua oman.
– Mieluiten kuvaan ennen varsinaista live-tilannetta tai sen jälkeen vaikkapa soundcheckissä tai treeniksellä. Epävirallisissa tilanteissa, joissa kuvattava on luontevasti oma itsensä. Kuvaajan on tällöin muututtava näkymättömäksi. Tavoitteenani on henkilökuva, jossa musiikki on läsnä – eräänlainen miljööpotretti.
Kerro jostain mieleen jääneestä kuvauskeikasta?
– Kesällä 2019 Korpo Sea Jazzeilla yleisö on kulkenut Paljasjalkapolkua pitkin metsän keskellä sijaitsevalle tapahtumapaikalle ja valmistautuu ilta-auringossa konsertin alkuun. Hiljalleen voimistuva saksofonin ääni alkaa kantautua jostakin puiden lomasta. Jussi Kannaste etenee soittaen, kuin vuoropuhelua ympäröivän luonnon kanssa käyden kohti esiintymispaikkaa, jossa lyömäsoittaja Abdissa Assefa ja rumpali Ville Pynssi odottavat. Aivan ainutlaatuiseksi luonnon ja musiikin kohtaamiseksi muodostuneen konsertin päätyttyä yleisön toivotaan mahdollisuuksien mukaan auttavan instrumenttien roudaamisessa pois metsästä. Kaikki haluavat auttaa; ihmiset jonottavat vuoroaan poimia mukaan paluumatkalle itselleen sopivaa kannettavaa. Vaikka muuten tapahtumassa kuvasinkin, tuon hetken tunnelmassa oli jotakin sellaista, mitä kameralla ei ollut mahdollista tavoittaa.
Minkä (elossa olevan) artistin haluaisit päästä kuvaamaan?
– Vastaukseni on Edward Perraud, ilmiömäinen ranskalainen rumpali, jonka soitosta vaikutuin Tampere Jazz Happeningissä vuonna 2019. En tuolloin kuvannut, ja se on jäänyt harmittamaan.
Lisää Johanna Hjorthin valokuvia löytyy Soundista 10/2023 sekä hänen Instagram-tililtään.
Juhani Grönroos ja Juho Kanervo / Pepe & Saimaa. 13.7.2023 Pori Jazz (Kuva: Johanna Hjorth)