PALEFACEN poiminnat – Maan tapa -albumin kohokohdat

12.4.2012 15:21

Karri Miettinen kokosi Soundille kuuden biisin teaserin 25.4. julkaistavan Maan tapa -pitkäsoittonsa huippukohdista.
Lisää Palefacen tarinoita löytyy Soundissa 3/2012 julkaistussa pitkässä haastattelussa.

Karri Miettinen kokosi Soundille kuuden biisin teaserin 25.4. julkaistavan Maan tapa -pitkäsoittonsa huippukohdista.
Lisää Palefacen tarinoita löytyy Soundissa 3/2012 julkaistussa pitkässä haastattelussa.

PARAS TEKSTI

MAAN TAPA

– Tämä lähti aivan käsistä. Mielisairasta punchlinea. Biisissä esiintyvä alter egoni on eräänlainen kosmisen mittakaavan myyntitykki, pahan palvelija, jolla ei ole mitään häpyä. Mies, jolla on täytetty pandakarhu olohuoneen nurkassa. Mies, joka myy veteraaneilta proteesit jaloista pohjattoman ahneuden ja voitontavoittelun nimissä. Tällainen hahmohan on aikamme juhlittu sankari ja jonkinlainen kieroutunut esikuva.

–Teknisesti ottaen huippusuoritus. Biisi vetää yhtäsuurikuin-merkin klubiräppityylien ja ginsbergiläisen spoken wordin välille. Koko levyn tekstimaailma tiivistyy loppuhokemaan: ”tämä on pankkiryöstö / aurinkotervehdys / sukupuuttojen hyökyaalto / iloinen buddha-patsas / tanssiva dervissi / maanpäällinen helvetti / vihonviimeinen rotanloukko / maanpäällinen sotajoukko nostaa kädet ilmaan…"

ONNISTUNEIN KERTOSÄE

IKIVANHAT TEKOSYYT

– Tekstiä innoitti osittain Aku Louhimiehen Vuosaari-elokuva, jonka näin leikkausvaiheessa. Myös presidentinvaalien julkinen keskustelu vaikutti. Etenkin Niinistön kaunopuheiset sanat taistelusta syrjäytymistä vastaan.

– ”Täpötäydet junanvaunut / ypöyksin laulut”-rivi kuvaa niitä raitiovaunun takaosassa sekavaa yksinpuhelua pitäviä hahmoja, joihin muut kanssamatkustajat eivät mukamas kiinnitä mitään huomiota. Länsi-afrikan voodoo-maissa nämä spurgut, sekopäät ja pummit korotetaan Egunguneiksi, jotka manifestoivat esi-isien henkiä. Siellä näille hörhöille keksitään tekemistä pyhinä miehinä, jotka tarpeen mukaan vaikkapa valvovat yleisille paikoille kuseskelua ja sakottavat lainrikkojia tarvittaessa. Muut ihmiset pitävät kaurikotilohelmiin puetut poikkeustapaukset ruuassa, ja kaikki ovat tyytyväisiä!

– Kertsin taika on sähkiksen ja laulumelodian jännitteessä. Köpsästä akkarikompistani tuli jonkunlainen signature-juttu, joten kelasimme, että skankin on jatkuttava! Tekosyiden takapotkukitarat tulevat jostain The Clashin ja brittiläisen uuden aallon suunnalta. Kuriositeettina mainittakoon, että kompin taustalla pyörii perkussiosample, jonka äänitin vuonna 2009 beduiinileirissä Arabiemiraateissa, ramadanin päättymistä juhlistavissa kemuissa.

TYLYIN BOTNE

NESTEHÖYRYJÄÄ

– Heikki suhtautuu sekä itse soittoon että soundin ruuvaamiseen kadehdittavalla pieteetillä. Mies etsii aikansa oikeaa sävyä ja testien jälkeen lopputulos on poikkeuksetta murhaa! Nestehöyryjään hitaassa bassogroovessa on jotain vääjäämätöntä, botne vain vyöryy eteenpäin. Smultron – soundbwoy killah!

NEROKKAIN TUOTANTO

MUISTA!

– Joel Attila innadi zone! Paalasen Antin haitari ja Jopin soittama etäisesti Göteborg-metallin hajuinen sähkökitarariffi kuljettavat rytmiä eteenpäin. Onko mitään suomalaiskansallisempaa? Tästä kuoriutui todellinen bängeri. Lyyrisesti ollaan GG Caravan -jatkumossa, sillä mukana ovat Tommy Lindgren ja Redrama-Lasse. Joten itsenikin oli sitten pakko räpätä pari sanaa ruotsiksi!

ONNISTUNEIN KITARARAITA

AMANA

– Akilla on levyllä muutamia eeppisiä soolospotteja. Kaverin soitto on suvereenia, mutta miehen todellinen nerokkuus on kuitenkin levyn rytmikitararaidoissa. Jotenkin hän onnistuu aina soittamaan aivan kertakaikkisen koherenttia paskaa. Sellaisia minimalistisia muut instrumentit yhteen sementoivia lickejä. Pienet liikkeet aiheuttavat suuria mullistuksia ja otot päättyvät aina lähes editoimattomina lopputuotteeseen.

HAUSKIN YKSILÖSUORITUS

– Oltiin tekemässä Maan tavan kertsin overdubeja, kun Tuomo hoksasi, että Mellotron sopisi kuvaan kuin (räjähtävä) nyrkki silmään! Rupesin jo kyselemään Heikiltä Dannyn puhelinnumeroa, hän kun sellaisen omistaa. Tuomo ehti kuitenkin down­loadata iPadilleen jonkun upouuden mellotron-applikaation ja ennen kuin huomasimmekaan, oli hän jo soittanut melodialinjan sisään touch screeniä hiplaamalla. O tempora, o mores!

– Mellotronin alkuperäisen sellonhan soittaa Reginald Kirby. Eli sama jätkä, joka soittaa The Beatlesin Eleanor Rigbyllä. Ja nyt se jätkä soittaa siis myös minun levylläni! Hyvä Tuomo!

 

Teksti: Petri Silas

Lisää luettavaa