Tasapainoilua nukkemaisuuden ja inhimillisyyden välillä – Katy Perry | 18.3.2015 Hartwall Arena, Helsinki

Vaikka Katy Perry on ollut uransa aikana hyvinkin suosittu, olen miettinyt, keitä ovat hänen suurimmat faninsa. Kotibileisiin ja auton radioon sopivia kappaleita riittää, mutta kenen lempiartisti on Katy Perry?

No jos ei lempiartisti, niin jollain tasolla Katy Perry on miellyttänyt ainakin Hartwall-areenallisen verran suomalaisia. Ja kun paikan päälle saapuu, sen tajuaa: pikkutytöt. Itse en ole löytänyt Katy Perrystä syvällistä tai hellyyttävää puolta, johon samastua tai ihastua, ja siksi olen kokenut hänet etäiseksi kaikessa sokerikuorrutetussa söpöydessään. Ketkä eivät välttämättä tällaisia puolia etsi artisteista? Lapset.

Mutta illasta ei suinkaan ole tulossa mikään aikuisia puuduttava hupi-show.

Lämppärinä toimiva Charli XCX hengästyttää tyttöenergiaa tihkuvalla esiintymisellään. Toipumisaikaa annetaan puolisen tuntia ja Katy aloittaa tyylikkäästi kymmenisen minuuttia myöhässä. Prism-levyn nimeen viitaten lavan tausta on kolmion muotoinen ja illan päätähti ilmestyy hitaasti aukeavasta kartiosta. Katyn vaatteiden saumat ja hiukset ovat valaistu, ja hän marssii Roar-kappaleen tahtiin pimeässä hohtavien soturien saattelemana.

Laulujen aiheet syvenevät jo alussa erosta yli pääsemiseen ja itsensä hyväksymiseen, joita Katy käsittelee enemmän uudessa tuotannossaan. Kappaleet ja niiden videot on usein puettu niin puhtaaseen pop-fantasiaan, että helposti unohtaa, että Katy on todella kokenut niitä vaikeuksia, mistä hän laulaa.

”Helposti unohtaa, että Katy on todella kokenut niitä vaikeuksia, mistä hän laulaa”

Kun lavasteet vaihtuvat muinaiseen Egyptiin, tietää, mitä on tulossa: Kleopatra-aiheisesta videostaan tunnettu Dark Horse. Hypnoottinen naisen viehätysvoiman ylistyskappale aiheuttaa areenalla hurmoksen. Katy ratsastaa mekaanisella, kultaisella hevosella ja taustanäytölle ilmestyy biisillä vieraileva Juicy J faaraoksi muuntautuneena. Yliluonnollisen rakkauden teema jatkuu neljän vuoden takaisella E.T.-hitillä, joka iskee yhä luihin ja ytimiin raskaalla elektrovyöryllään. Edes triangelin näköisestä hökötyksestä selällään roikkuminen ei haittaa Katyn virheetöntä laulua.

Show näyttää sisältävän kaikkea Katyn mielestä kivaa, ja yksi asia, mistä hän todella pitää, on kissat. Siksi on järkevää, että Katy ja tanssijat pukeutuvat seuraavaksi korviin ja häntiin. Taustalla pyörii korni video Hollywoodiin tulevista kissoista, jotka elävät luksuselämää shoppaillen ja drinkkejä ryystäen. Aivot heitetään narikkaan ja jazz-versio Hot N Coldista lähtee soimaan. Vaikka biisistä riisutaan sen alkuperäinen nopea tempo, pieni joukko tyttöjä hyppii villinä sen tahtiin. Varmaan heidän suosikkikappaleensa. Hämmentävää on vain se, että kymmenenvuotiaan näköiset tytöt olivat puolet iästään silloin, kun se alun perin julkaistiin. Voi tätä ajan kulua.

”Asujen lisäksi Katy vaihtaa show’n aikana peruukkeja useasti”

Asujen lisäksi Katy vaihtaa show’n aikana peruukkeja useasti. Rauhallisempaa slovari-osiota varten hän valitsee pinkki-vihreät hiukset. Katyn suuret siniset silmät kimaltavat ja hän puhuu pehmeän suloisella äänellä, joka sopisi mainoksiin. Hän on ensimmäistä kertaa Suomessa ja haluaa opetella paikallista kieltä.

”Miten sanotaan suomeksi ’hello’?” Katy kysyy yleisössä seisovalta mieheltä.

”Heipä hei”, mies vastaa. ’Goodbye’ on hänen mukaansa ’heippa’.

Katy ihastuu ilmaisuihin ja hokee niitä kimeällä äänellä, mikä saa suomen kielen kuulostamaan kaiken järjen vastaisesti suorastaan hilpeältä. Kun tulee aika opetella ”minä rakastan sinua”, hän kuitenkin luovuttaa lauseen vaikeudesta huvittuneena.

Katy tarttuu akustiseen kitaraan ja kokoontuu soittajien ja taustalaulajien kanssa lavasta lähtevän käytävän päähän. The One That Got Away, jonka sekaan on sulautettu yhtä koskettava Thinking Of You, saa palan nousemaan kurkkuun. Sateenkaariperuukista ja kukkaislavastuksesta huolimatta homma ei lässähdä mauttomaksi, vaan Katyn autenttisuus loistaa läpi.

”Vakavana ei pysytä kuitenkaan liian pitkään, ja yliampuva älyvapaus ottaa vallan”

Vakavana ei pysytä kuitenkaan liian pitkään, ja yliampuva älyvapaus ottaa vallan: on vaijereiden varassa lentämistä, ilmapuhallettu pinkki auto ja leijuva kakkapökäle-emoji. Prism-levyn uusin single This Is How We Do tosin kertoo ökyelämän pintaliitämisestä, joten asetelma on osuva. Teenage Dream tempaa mukaansa suloisella viattomuudellaan, ja viimeistään kertosäkeeseen mennessä on pakko laulaa mukana.

Kesäklassikko California Gurls päättyy, Katy kiittää ja katoaa näkyvistä. Sali pimenee hetkeksi. Pahimmat hätähousut lähtevät jo kävelemään pois. FireworkFirework, idiootit! Katyn ehkäpä isoin hitti on vielä esittämättä, ja toiset säntäävät ulos välttääkseen narikkajonon. No, jos he eivät palanneet, he jäivät paljosta paitsi.

”Kenellä on syntymäpäivä maaliskuussa?” Katy kysyy yleisöltä tultuaan takaisin. Teinityttö poimitaan lavalle ja istutetaan valtavaan tuoliin. ”Minulla on sinulle lahja”, Katy sanoo.

Birthday-kappale lähtee soimaan ja otettuaan selfien tytön kanssa Katy lähtee jälleen lentoon, tällä kertaa ilmapalloilla koristellulla vaijerilla. Konfettia sataa ja kaikki show-elementit on käytetty − paitsi ilotulitteet. Ja niitähän tulee, kun Firework viimein alkaa ja Katy ilmestyy lavalle värejä räiskyvässä mekossa ja keikan hillityimmällä hiustyylillä, eli aukinaisella mustalla tukalla.

”Onko Katy Perry siis täydellinen vieterinukke, josta ei koskaan lopu patteri?”

Vaikka Firework alkaa niinkin kyseenalaisilla lyriikoilla kuin ”Do you ever feel like a plastic bag, drifting through the wind, wanting to start again”, tässä vaiheessa ei voi enää muuta kuin ihailla Katyn hittiliutaa ja valovoimaisuutta. Keikka kestää kaksi tuntia, se on Katyn 127. tällä kiertueella, eikä hänestä näy tai kuulu väsymyksen merkkejä.

Onko Katy Perry siis täydellinen vieterinukke, josta ei koskaan lopu patteri? Vai yksityisyyttään varjeleva megatähti, jonka haavoittuvaisuus pilkahtaa esiin vain silloin, kun hän itse haluaa?

Kun kysymys juolahtaa mieleeni Hartwall Arenan käytävällä, ohitseni virtaa tyttöjä, keiden suurin huoli on todennäköisesti kivoimman paidan saaminen oheistuotepöydästä. Ehkä vastauksella ei ole edes väliä. Pääasia on, että oli hauskaa.