ADAM AND THE ANTS: Antbox

Arvio julkaistu Soundissa 01/2001.
Kirjoittanut: Jarmo Vähähaka.
Jokaiselle jotakin? Huono lähtökohta! Adam Antin uran pakettiin pistävä Antbox ihastuttaa ja yllättää, mutta myös vihastuttaa ja turhauttaa. Tyylikkäästä pakkauksesta löytyy niin alkuaikojen ennenjulkaisematonta materiaalia kuin jo moneen kertaan pakattuja suurimpia hittejä.

Arvio

ADAM AND THE ANTS
Antbox
Columbia

Jokaiselle jotakin? Huono lähtökohta! Adam Antin uran pakettiin pistävä Antbox ihastuttaa ja yllättää, mutta myös vihastuttaa ja turhauttaa. Tyylikkäästä pakkauksesta löytyy niin alkuaikojen ennenjulkaisematonta materiaalia kuin jo moneen kertaan pakattuja suurimpia hittejä.
Adam Ant muurahaisineen asteli suuren yleisön tietoisuuteen 80-luvun alussa burundibeatin soidessa taustalla, valkoinen sotamaalaus kasvoillaan, laulaen intiaaneista ja merirosvoista. Viiden vuoden kuluttua saldo oli 15 miljoonaa myytyä levyä. Popmusiikki ON ihmeellistä! Miehellä oli kuitenkin elämää vinyylillä ennen suuria myyntilukujakin ja tähän aikaan keskittyy laatikon kolmesta levystä ensimmäinen.
Roxy Musicia ja Bowieta diggaillut Adam sai kimmokkeen omien laulujen kirjoittamiseen nähdessään The Sex Pistolsin soittamassa uransa ensimmäistä keikkaa. Pistolsien vaikutus ei kuulu niinkään musiikkityylissä kuin asenteessa. Kappaleiden aiheet vaihtelevat JFK:n kuolemasta sadomasokismiin ja kumipukuihin. Ensimmäisen singlensä Adam And The Ants julkaisi Deccalle vuonna 1978. Heille yhtye myös äänitti fanien keskuudessa bootlegien kautta legendaariseen maineeseen nousseen demosession. Tässä onkin boxin suurin moka. Jo vuosia tätä 16 laulun sessiota on lupailtu julkaistavaksi, mutta vain muutama on löytänyt tiensä tälle levylle. Yhä jäävät puuttumaan ainoat kaksi John Peelille äänitettyä raitaa, joita ei ole tähänkään mennessä kaupallisesti julkaistu. Ihmeellistä on sekin, että parista vanhasta kappaleesta on käytetty myöhemmin äänitettyjä versioita. Silti ensimmäinen kolmesta cd:stä on varsinainen aarreaitta ja todiste Adamin alkuaikojen luomisvoimasta. Hän myös tuotti itse Antsien debyyttilevyn, häikäisevän originaalin Dirk Wears White Soxin, josta mukana on neljä kappaletta. Esimerkiksi Catholic Day ääniefekteineen kuulostaa vieläkin hämmästyttävän tuoreelta. Tältä ajalta peräisin ovat myös ne laulut jotka ovat innoittaneet muun muassa Nine Inch Nailsia ja Elasticaa cover-versioihin.
Aika ei ole ollut aivan yhtä lempeä kaupallisesti menestyneimmälle materiaalille, joka täyttää toisen levyistä. Energia on kuitenkin tallella eikä ole vaikea ymmärtää, miten yhden sukupolven mielikuvitus vangittiin. Adam palkkasi tuhannella punnalla Pistols -manageri Malcolm McLarenin uraneuvojakseen, mutta kiitokseksi tämä varasti häneltä taustabändin ja pisti kasaan Bow Wow Wow'n. McLaren ehti kuitenkin ehdottaa Adamille burundirytmien käyttöä ja kun vierelle löytyi kitaristi Marco Pirroni oli menestysresepti valmis.
Sarjakuvaglampoppia Duane Eddy -kitaroilla ja kahdella rumpalilla! Kings Of The Wild Frontier, Antmusic, Stand And Deliver (josta on mukana myös hillittömän hauska demo), Prince Charming ja niin edelleen. Popmusiikkia!!! Mukaan tältä ajalta on laitettu myös aiemmin vain flexisinglenä julkaistu A.N.T.S. ja versio Village Peoplen Y.M.C.A:sta. Ant Rap -singlen jälkeen Adam pudotti The Ants -loppuliitteen ja jatkoi "soolona", kuitenkin Marco yhä vierellään. Ensimmäinen Adam Ant -nimen alla julkaistu levy eli Friend Or Foe sisälsi vielä hienoja lauluja, mutta tältä aikakaudelta mukaan sisälletyt demot eivät oikein enää täytä paikkaansa.
Adamin uran taiteellinen pohjakosketus koettiin Strip -levyn aikoihin. Kun levyn ensisingle kertoi Saapasjalkakissasta ja tuottajana toimi Phil Collins (!), ei ollut lupa odottaa paljon. Collins tuotti myös levyn nimibiisin ja single floppasi Englannissa pahasti. Boxin mukana tulevassa kirjasessa Adam pohtii syyksi laulun liian rohkeaa tekstiä. Höpö höpö, kyseessa on yksinkertaisesti herran uran huonoin biisi. Sävelkynästä irtosi myöhemmin vielä muutama kohtalainen single ja ne kuullaan myös Antboxilla. Teksteihin ja imagoon haettiin vaikutteita muun muassa astronauteista. Vuonna 1992 Adam äänitti MCAlle levyllisen verran uutta musiikkia, mutta se hyllytettiin. Boxista ei löydy tästä materiaalista mitään, mutta on vaikea uskoa, että menetys olisi kovinkaan suuri. Uran joutsenlauluksi taitaa jäädä kokoelman päättävä vuoden 1995 comeback-single Wonderful. Kovin kuvaavaa koko boxille on, että versio ei ole 7-tuumaiselta löytyvä Bob Clearmountain mix. Se onkin lähes täydellinen popsingle. 

Lisää luettavaa