AGNETHA FÄLTSKOG: My Colouring Book

Arvio julkaistu Soundissa 05/2004.
Kirjoittanut: Antti Marttinen.
Ruotsin uusi Garbo palaa eristyksestään 17 vuoden jälkeen pop-maailman kenties jo hieman viilenneeseen syliin. Fältskogin ultrakuulaalla äänellä tulkitut Abba-palat elävät silti yhä soittimissa, ja vangitseva ääni naisella on yhä tallella.

Arvio

AGNETHA FÄLTSKOG
My Colouring Book
WEA

Ruotsin uusi Garbo palaa eristyksestään 17 vuoden jälkeen pop-maailman kenties jo hieman viilenneeseen syliin. Fältskogin ultrakuulaalla äänellä tulkitut Abba-palat elävät silti yhä soittimissa, ja vangitseva ääni naisella on yhä tallella. Paluu on räätälöity inhimillisiin mittoihin tekemällä albumista Agnethan nuoruusvuosien värityskirja, johon hän on maalannut omia kuulokuviaan ajalta ennen Abbaa. Sovitukset ovat onnistuneita, väliin intiimejä, väliin mahtipontisempia, enemmän kuitenkin ajattoman vanhakantaisia kuin tästä ajasta olevia, joskin hienosti toteutetussa päätöskappaleessa What Now My Love on havaittavissa onnistuneita kaikuja Daniel Lanois'sta.

Paikoin kattaus on koristeltu varman päälle; kukapa voisi vastustaa keskinkertaisiakaan tulkintoja sellaisista helmistä kuin When You Walk Into The Room tai Fly Me To The Moon, saati sitten Agnethan onnistuneita vetoja. Toisaalta jo Herman´s Hermitsillä kornilta tuntunut The End Of The World kuulostaa naiivilta elämää kokeneen naisen suussa, ja tuskinpa hän enää kirjeitäänkään suudelmin sulkee.

Eivät biisit kuitenkaan tyystin niitä kaikkein kuluneimpia ole. Se, että useat niistä sivuavat onnetonta rakkauselämää, saattaa olla joko luukku laulajan sisimpään tai sitten pelkkää makumieltymystä. Ajaton haikeus ja yletön kornius iskevät kuitenkin muutamassa kohtaa vastakkain sen verran, että tyylipisteitä karisee. On kuitenkin mukava kuulla Agnethaa näin dinosaurusaikaa edeltävissä tunnelmissa. Abban vaikutteet tulivat nimittäin pitkälti juuri näistä lähteistä. 

Lisää luettavaa