Kun albumi on striimannut ennakkoon triplaplatinaa, lienee johdonmukainen ajankohta julkaista se? Kummalliseksi tämä on mennyt.
People’s Champion alkaa metallisesti pauhaten, mutta totuus paljastuu pian. Maailmanlaajuisesti kaikkien aikojen tunnetuin suomenkielinen kappale Cha Cha Cha määrittelee lähes koko levyn reseptin: englanninkieliset tai mahdollisimman yksinkertaiset otsikot, turboahdettu tamppaus höystettynä paikoin kekseliäillä koukuilla ja hokemilla sekä efektoimalla väännellyt laulut. Levyn linjasta selkeästi poikkeava Autiomaa taas ei ole biisinä kummoinen kuriositeetti.
Valtaosa Käärijän aiemmasta tuotannosta oli suodattamattomampaa ja dubstep-vaikutteisempaa. Samalla se oli musiikillisesti kiinnostavampaa ja lyyrisesti taidokkaampaa. Nyt horisontissa siintää vaara vajota huumorimusiikin suohon. Mutta vaikka levy on hyvin opportunistinen kokonaisuus, siitä on onneksi vielä matkaa Portion Boys -tyyliseen sietämättömyyteen.
Cha Cha Cha on nyt todistettavasti lypsetty kuiviin ja enemmänkin. Hyvä niin, sillä Käärijällä taustajoukkoineen on varmasti vielä paljon annettavaa, kun suurin massasuosio ja sen tuomat velvollisuudet alkavat olla taakse jäänyttä elämää.