Ysärin nostalgisoituneista konemusiikkityyleistä yksi toisensa jälkeen on viimeisten kymmenen vuoden sisään palautunut jossain muodossa tanssilattioille. Chemical Brothers on joukossa poikkeama. Uusi rave-sukupolvi ei ole ottanut omakseen big beat -duon eklektistä tyylisekoitusta, joka kaikesta innovatiivisuudesta ja energiastaan huolimatta oli ehkä kuitenkin siinä määrin rockistinen ja menneeseen nojaava, ettei se aivan istu nykypäivään. Noviisikuulijan voi olla jopa jo vaikeaa tunnistaa kaikkia bändin ikääntyneistä popkulttuuriviitteistä.
Osansa voi olla silläkin, että jännän levylaarilöydön sijaan Chemical Brothers on yhä konemusakentässä framilla julkaisten levyjä tasaiseen tahtiin, eikä laatu aina imartele bändin entistä perintöä. For That Beautiful Feeling alkaa kahdella entiseen konevimmaan viittaavalla raidalla, kunnes tylsistyy junnaavaksi, pitkiä ja tapahtumaköyhiä kehitelmiä suosivaksi Daft Punk -kopioksi. Ysärin psykedeelisestä kujeilevuudesta muistuttaa vain Magic Wand, joka sekin jämähtää yhden riffin ja idean tasolle. Biisi on kivulias muistutus siitä, mitä bändi kerran oli, ja mitä tämä levy olisi voinut olla.
