Arvio: Kuin sukupuuttoon kuoleva uljas luontokappale – Premonition on White Lungin särmikäs joutsenlaulu

White Lung
Premonition
Domino

Kanadalaistrio White Lung ilmoitti jo alkusyksystä, että yhtyeen viides pitkäsoitto, nyt käsillä oleva Premonition, tulee olemaan sen uran viimeinen. Samalla tuli vahvistus, että mitään kiertuetta levyn tiimoilta ei enää tule, vaan ura paketoidaan nippuun kerralla. Harmillinen, mutta ymmärrettävä päätös, sillä yhteistä matkaa on takana kuitenkin jo yli viidentoista vuoden verran.

Vuodesta 2017 työn alla ollut Premonition on kieltämättä kelvollinen joutsenlaulu. Se osoittaa yhtyeen pysyneen särmikkäänä huolimatta jäsenien keski-ikäistymisen tuomista luonnollisista prioriteeteista. Pikemminkin tuntuu, että viime levyn jälkeen kahden lapsen äidiksi tulleen Mish Barber-Wayn ilmaisu on muovautunut aina vaan brutaalimpaan suuntaan. Levyn terävintä laitaa edustavatkin jo aiemmin lohkaistut Tomorrow ja Date Night, joiden jälkiä alkuperäisille lähteille (Hole, The Distillers) seuraa mielellään. Valitettavasti Premonitionin jänne ei aivan kanna koko levyn mittaa – pienelle tiivistämiselle olisi kieltämättä ollut käyttöä.

White Lung olisi ollut kuin kotonaan 90-luvun puolenvälin vaihtoehtorockin ilmastossa. Tässä ajassa se on kuin sukupuuttoon vääjäämättä kuoleva, mutta ylväs ja yksinäinen luontokappale.