ATMOSPHERE: Seven´s Travels

Minneapolisin verraton Atmosphere on maksanut kylliksi oppirahoja. Se lukeutuu harvojen todella menestyneiden amerikkalaisten indie-kombojen joukkoon. Epitaphille Sage Francisin seuraan asettuneet Slug ja Ant vetävät puoleensa crossover-yleisöä, jolle hip hop on yhdentekevä taiteenmuoto. Kaiken lisäksi 90-luvun backpacker-ilmiöstä kulttiyhtyeeksi kasvaneen Atmospheren konserteissa käy nykyään ennätysmäärä naisia!

Suositun Atmosphere-soundin kulmakivi on tänä vuonna Brother Alin levyllä loistavan näytön antanut Ant, kiistatta osaava ja mielenkiintoinen tuottaja mutta niin ikään rajoittunut, sample-materiaalista riippuvainen. Hän vaikuttaa teknisesti perinteitä kunnioittavalta lo-fi-työskentelijältä, jonka työstämät levyt määrittelevät Atmospheren soinnin. Lucy Ford -ep:iden jälkeen Ant on varioinut tuotantoaan enää hetkittäin kokeillen.

Haavoittuva, karismaattinen Slug sen sijaan on oma lukunsa, varsinainen ilmiö. Hän vetoaa kirjoituksillaan ja persoonallaan ihmisiin yli genre-rajojen. Slug ei karkoita kuulijoita monimutkaisilla mitoilla, off-beat- tai double-time-riimeillä, ja lausuntakin on klassisen kiehtovaa tarinankerrontaa, leikkisää ja oivaltavaa. Sitäkin tärkeämmässä roolissa ovat tekstit, jotka ovat muotonsa puolesta uskollisia hip hop -traditiolle, aihepiirien puolesta päiväkirjamaisia tarinoita elämästä romansseineen, odotuksineen ja pettymyksineen. Parhaimmillaan humoristinen kirjoittaja lataa kuvitteellisiin hahmoihinsa hip hopissa ennenkuulumatonta syvyyttä hienosyisin narratiivein sekoittaen omaelämäkerrallisia yksityiskohtia universaaleihin aiheisiin.

Slugilla on toden totta loistavia tekstejä, hyvin miellyttävästä äänestä puhumattakaan. Ant puolestaan on käytännöllinen tuottaja joskin tavattoman yllätyksetön. Heidän pitkäjänteisyytensä ja taiteellisen tinkimättömyytensä ansiosta Atmosphere on tullut jäädäkseen – mutta nähtäväksi jää, saavatko he koskaan vangittua nauhalle ehjää kokonaisuutta.