BOARDS OF CANADA: Tomorrow’s Harvest

Arvio julkaistu Soundissa 6/2013.
Kirjoittanut: Tero Alanko.

Arvio

BOARDS OF CANADA
Tomorrow’s Harvest
WARP

Daft Punkin tavoin myös Boards Of Canada kertoi uudesta levystään salaperäisillä vihjeillä. Tomorrow’s Harvestin tapauksessa sosiaalinen media ei kuitenkaan täyttynyt hurmiosta ja hyperbolasta, vaan nörtit saivat ratkaista arvoituksia keskenään.

Skotlantilaisen Boards Of Canadan edellisen levyn (The Campfire Head­phase, 2005) jälkeen on tapahtunut vaikka mitä. Elektronisen musiikin tyylejä on tullut ja mennyt, mutta ne eivät ole jättäneet merkittäviä jälkiä Michael Sandisonin ja Marcus Eoinin ilmaisuun. Tuntuisi hassulta puhua Boards Of Canadan musiikin yhteydessä esimerkiksi dubstepistä, vaikka albumin kannessa on kaupungin siluetti ja veljekset ovat epäilemättä tutkineet tyylin tarkoin.

Boards Of Canadan musiikkia on usein kuvattu lämpimäksi. Se on ymmärrettävää, sillä äänimaisema on pitkälti analoginen ja lähestymistapa nostal­gian värittämä. Ensimmäinen Tomorrow’s Harvestista mieleen tuleva vuodenaika on kuitenkin talvi. Yleistunnelma on selvästi viileämpi ja hieman etäisempi kuin viime kerralla.

Jos Boards Of Canada olisi jatkanut neljännellä albumillaan The Campfire Headphasen osoittamaan suuntaan, luonnollinen lopputulema olisi voinut olla jotain bändilevyn kaltaista. Tai ainakin jotain sellaista, mistä Reach For The Dead -singlen jälkipuolisko – rummut astuvat sisään vähän ennen kolmannen minuutin täyttymistä – vihjaa. Niin ei kuitenkaan käynyt. Sen sijaan Boards Of Canada vetäytyy monin paikoin takaisin kuin luode.

John Carpenterin ja luontodokumenttien suuri vaikutus Boards Of Canadan ambient-maalauksiin on yhä selvästi esillä. Samoin Miken ja Marcusin itse esiin tuomien The Beach Boysin, The Incredible String Bandin ja My Bloody Valentinen. Ne kaikki ovat ainutlaatuisia oman, tunnistettavan soundinsa kautta. Siis aivan kuin Boards Of Canada.

Lisää luettavaa