COHEED & CAMBRIA: Year Of The Black Rainbow

Arvio julkaistu Soundissa 4/2010.
Kirjoittanut: Petri Silas.

Jos suuruudenhulluimpien teemojen juonija pitäisi palkita, pysti menisi newyorkilaista Coheed And Cambriaa johtavalle Claudio Sanchezille. Hän on luonut kerrontansa alustaksi kokonaisen oman tähtijärjestelmän kansoineen ja valtakuntineen ja levittänyt kertomustaan muun muassa sarjakuvan puolelle.

Arvio

COHEED & CAMBRIA
Year Of The Black Rainbow
Roadrunner

Jos suuruudenhulluimpien teemojen juonija pitäisi palkita, pysti menisi newyorkilaista Coheed And Cambriaa johtavalle Claudio Sanchezille. Hän on luonut kerrontansa alustaksi kokonaisen oman tähtijärjestelmän kansoineen ja valtakuntineen ja levittänyt kertomustaan muun muassa sarjakuvan puolelle. Sitten vuoden 2002 yhtye on julkaissut neljä puhkipähkäiltyä albumia.

Eikä tahti hiivu: Tähtien Sodan mallin mukaan nyt loikataan aidossa “prequel”-hengessä aikaan ennen jo kerrotun tarinan alkua. Tuotantoapua on haettu kahdestakin lähteestä, mutta koska Sanchezin visio on niin läpitunkeva, ei Atticus Rossin tai Joe Barresin kädenjälkeä liiemmin pääse ylistämään. Soundipuolella molemmat tosin onnistuvat esimerkillisesti.

Coheed And Cambrian emo-scifi-­proge on velkaa yhtä lailla Rushin 1970-luvun lopun soundille kuin At The Drive-Inin angstillekin, ja nimenomaan tässä synteesissä piilee bändin voima. Kun tarttumapinta on riittävän lavea, tulee umpikujalta vaikuttavista paikoista pelkkiä haasteita. Esteiden ylittämisessä auttaa tämän levyn myötä ruotuun lopullisesti astuva rumpali Chris Pennie, joka muistetaan yhtenä The Dillinger Escape Planin perustajista.

Lisää luettavaa