Jos Freaks And Geeksin tai Dazed And Confusedin myyttiset high school -oppilaat herätettäisiin henkiin ja siirrettäisiin meidän aikaamme, tämä musiikki voisi saada heidän 70-luvun riffirockin, Rushin tapaisten dieettiprogebändien ja 80-luvulle saakka selvinneiden powerpoppareiden syövyttämät korvakäytävänsä huokaisemaan helpotuksesta.
Kahden cd:n paketti sisältää monta ajan patinoimaa progekliseetä, ylipitkästä ja hermeettisestä nimestä ylipitkän paketin päättävään neliosaiseen ylipitkään teoskokonaisuuteen, jonka viimeisen osan nimi on sama kuin Ro-ger Watersin paskin levy Pink Floydin riveissä. Olo on kuin olisi sohaissut ampiaispesää, josta ilmoille purkautuu nännikomppien ja vinkuvien kitaroiden myrsky. Ja välillä jostain välistä pistää esiin melodia, jonka muistaa muutaman sekunnin…
Enimmäkseen Coheed & Cambria kierrättää kaikkea mahtipontista mitä varastosta löytyi välillä 1975-1985. Tuloksena on sisäsiisti ja popimpi versio The Mars Voltasta. Kristallipallostani näen, että jos he äityvät livenä jamittelemaan näiden biisien puitteissa ja onnistuvat karsimaan joitain metallisempia särmiä ulosannistaan, he voivat kiertää Amerikkaa hamaan tulevaisuuteen, tarjoten kodin kaikille Phishin kodittomaksi jättämille valkoisille, neljää villiä vuottaan collegessa viettäville tulevaisuuden investointipankkiireille hippipaitoineen.