Five Fifteen ei riitä tyydyttämään Mika Järvisen retrorockisia unelmia. Nimettömästi debytoivan sivubändinsä keulassa 70-luvulle palaava, leijonanharjoineen Robert Plantin kaksoisolennosta käyvä Järvinen saa rinnalleen Wigwam-konkari Esa Kotilaisen, Stratovarius-basisti Lauri Porran, Ismo Alanko Säätiössäkin vaikuttavan kitaristi Timo Kämäräisen ja yleisrumpali Anssi Nykäsen.
Albumi on alusta loppuun häpeilemätöntä roolipeliä. Good Times, Bad Times nostaa hattua Pagelle, Plantille, Jonesille ja Bonhamille korostaen Crazy Worldin vara-zeppeliinistä luonnetta. Ontuvasti ristitty Long Hair Wildman Rides Again voisi puolestaan olla kotoisin Deep Purplen In Rockilta.
Crazy Worldin funktioksi on vaikea nähdä tai kuulla muuta kuin rehti terapiatarkoitus. Sweet Little Ugly Duckling esimerkiksi antaa Timo Kämäräiselle tilaisuuden kokea aitoa kitarasankaruutta. Parhaassa tapauksessa yhtyeen tietoisen horjumaton vanhakantaisuus voi toimia puhdistavasti myös kuulijoidensa suuntaan.