On vaikea uskoa, ettei Joel Thibodeau ole nainen. Hänen falsettilaulunsa on ilmiömäistä ja se tekee levystä, joka olisi muuten voinut olla aika unohdettava, viehättävän. Se ja ajoittain kappaleiden todella hienot sovitukset
Death Vessel on sekoitus vanhaa amerikkalaista folkia ja indierockia, sekä sävellyksien että instrumentoinnin suhteen. Soitinvalikoima levyllä on laaja, kattaen kaiken Peninsulan raa’asta kitarasooloilusta Fences Around Fieldin nailonkieliseen banjoon ja reisien läpsyttelyyn. Projektista paistaa läpi yhden miehen omintakeinen persoona ja maailmankuva. Outojen melodioiden matka aivomadoiksi voi olla pitkä ja koukeroinen, mutta kyllä ne sen taittavat. Varsinkin loppua kohden orkesteri lataa kovilla, eli aiemmin mainitun Peninsulan ja hienoilla kuorolauluosuuksilla varustellun Circan.
Jos Calexico tai Fleet Foxes vetoavat sinuun, kannattaa tutustua myös Death Vesseliin. Se ei ehkä yllä ensin mainitun tasolle, mutta vertailussa jälkimmäiseen, samalle yhtiölle levyttävään seattlelaisbändiin Death Vessel pärjää vallan mainiosti.
