DIANA ROSS: I Love You

Arvio julkaistu Soundissa 12/2006.
Kirjoittanut: Pauli Kallio.
Joidenkin laulajien tulkintoihin tarttuu iän myötä uudenlaista syvyyttä, vaikka tomumaja rapistuu. Diana Rossin aikalaisista esimerkiksi Bettye Lavette ja Candi Staton ovat palanneet komeasti parrasvaloihin. Mavis Staples ei sieltä koskaan poistunutkaan. Ross ei kuulu näihin onnekkaisiin. Supremes-aikojen tyttömäiseen yliherkkyyteen ei ole paluuta. Kaukana on myös Nile Rogersin ja Bernard Edwardsin tuottaman Dianan (1980) viileästi diivaileva viehätys.

Arvio

DIANA ROSS
I Love You
EMI

Joidenkin laulajien tulkintoihin tarttuu iän myötä uudenlaista syvyyttä, vaikka tomumaja rapistuu. Diana Rossin aikalaisista esimerkiksi Bettye Lavette ja Candi Staton ovat palanneet komeasti parrasvaloihin. Mavis Staples ei sieltä koskaan poistunutkaan. Ross ei kuulu näihin onnekkaisiin. Supremes-aikojen tyttömäiseen yliherkkyyteen ei ole paluuta. Kaukana on myös Nile Rogersin ja Bernard Edwardsin tuottaman Dianan (1980) viileästi diivaileva viehätys.

Mitä sitten on jäljellä? Tuskallisen vähän. Haalistunut ja persoonallisuutensa hukannut diiva, joka koettaa sysätä uransa nousuun levyttämällä valikoiman hyviksi havaittuja rakkauslauluja muun muassa Bill Withersin, Harry Nilssonin ja Lennon & McCartneyn sävelkansioista. Burt Bacharachin ja Hal Davidin The Look Of Love on ainut kappale, jossa laulaja saa tuulta väsyneitten siipiensä alle. Toisaalta jaksaako kukaan laskea, montako koskettavampaa versiota tästäkin ikivihreästä on tehty?

Lisää luettavaa