EMMI: Solitary Motions

Arvio julkaistu Soundissa 06-07/2001.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.
Vasta 21-vuotias laulaja-lauluntekijä Emmi oli vähällä joutua ensisinglensä ansiosta median luoman vihaisen nuoren naisen ansaan. Solitary Motions -albumin luulisi kuitenkin häivyttävän Breakablen synnyttämät harhaluulot. Kyseessä kun on varsin moni-ilmeinen ja raikas moderni poplevy.

Arvio

EMMI
Solitary Motions
Parlophone

Vasta 21-vuotias laulaja-lauluntekijä Emmi oli vähällä joutua ensisinglensä ansiosta median luoman vihaisen nuoren naisen ansaan. Solitary Motions -albumin luulisi kuitenkin häivyttävän Breakablen synnyttämät harhaluulot. Kyseessä kun on varsin moni-ilmeinen ja raikas moderni poplevy.
Emmin heittäytyvissä tulkinnoissa on samanaikaisesti sekä tyttöä että naista. Ja mikä parasta englanniksi laulaminen sujuu Miamissa vietetyn vuoden ansiosta poikkeuksellisen luontevasti. Tässä suhteessa Solitary Motionsilla ei ole tietoakaan suomalaisia artisteja yhä liian usein vaivaavasta kökköysvaikutelmasta. Ja jos Emmi itse onnistuu debyytillään sekä laulajana että lauluntekijänä, niin myös levyn tuottaja, Suurlähettiläiden kitaristi Hannu Korkeamäki pistää parastaan.
Breakablen vimmaisuuden jälkeen albumin hienoimpiin esityksiin lukeutuva Every Drop Drowns You yhdistelee tyylikkäästi Grace Jonesin sukuista reggaehtavuutta ja Garbagen konepoppia. Crashing Down on Breakablen lailla itsestäänselvä singlevalinta. Green Carilla Emmin herkkyydessä on pienen mittakaavan yhteyttä Joni Mitchelliin ja Suzanne Vegaan. Butterfly sitä vastoin ei ole nimestään huolimatta lainkaan kepeä, vaan pikemminkin Solitary Motionsin metallisin raita.
Solitary Motions on kaikkinensa myönteisesti yllättävä ja Emmin tulevaisuudelta paljon lupaava ensialbumi. Jos Emmi laulaisi suomeksi, niin hänestä puhuttaisiin samaan hengenvetoon kuin Jonna Tervomaan ja Maija Vilkkumaan debyyteistä. 

Lisää luettavaa