Black Francisia ei voi syyttää toimettomuudesta Pixiesin kokoaikaisen toiminnan loputtua vuonna 1993. Uraa uurtaneen kvartetin jäähyväisiksi jääneen Trompe Le Monden (1991) jälkeen Charles Thompson IV on Frank Blackin ja Black Francisin hahmoissa ja vaihtelevien soittokumppaneiden kanssa julkaissut yli kolminkertaisen tuotannon.
Black Francisin tuorein kokoonpano on vaimonsa Violet Clarkin kanssa muodostettu ja mahdollisesti jostain romanttisesta syystä Luxemburgin inspiroimana nimetty Grand Duchy. Francisin ansiolistassa kaksikon Petits Fours -debyytti on jo kuudestoista studioalbumi.
Black Francisin levyt ovat todistaneet Pixies-mestarin kykenevän tekemään vähintään asiallisia rocklevyjä vaikka unissaan. Todelliset helmet ovat kuitenkin olleet harvassa. Viimeisin näistä oli Nashvillessä muiden muassa legendaarisen Booker T. & The M.G.’s -kitaristi Steve Cropperin tähdittämänä tehty ja kantrilla kyllästetty Honeycomb (2005).
Uutuus on Black Francis -asteikolla tavallisen hyvä kokonaisuus, joka saa tarpeellista lisäväriä laulusuoritusten jakautumisesta puolisoiden kesken. Satunnaisista kitarasäröilyistään huolimatta keskitempoisista perusbiiseistä täyttyvä Petits Fours on ennen muuta rento ja kotoisan leppoisa äänite, jonka sävellyksissä on ymmärrettävistä lieviä Pixies-jäänteitä. Levyn tunnelmien perusteella Black Francis ja Violet Clark rajoittavat suurherttuakuntansa omaan olohuoneeseensa.