GUANO APES: Walking On A Thin Line

Saksalaisen Guano Apesin vimmainen rock on jostain ihmeellisestä syystä iskenyt syvälle suomalaiseen makuun. Ainakaan tältä yhtyeen kolmannelta albumilta tuolle ei löydy järkevää selitystä. Guano Apesin grungen ja hyppymetallin sekaisessa vyörytyksessä kun ei kuule persoonallisuutta eikä muutakaan pointtia, mikä tekisi kvartetista kymmeniä kaltaisiaan spesiaalimman. Hataraksi ja etenkin tasa-arvoajattelun kannalta arveluttavaksi selitykseksi jää se, että laulusolisti Sandra Nasic on bändin keulakuvana kiinnostavampi kuin samassa genressä toimivien yhtyeiden miespuoliset ärjyjät.

Walking On A Thin Line on tulvillaan kieppuvia beatejä ja pikkukivaa vihaisuutta. Kitarat rutisevat ja rytmit iskevät ansiokkaasti, mutta varsinaiseksi apinanraivoksi Guano Apesin meno ei missään vaiheessa äidy. Saksalainen kontrolli pelaa ja rajuus pidetään sivistyneissä rajoissa.

Walking On A Thin Linen pikimusta ulkoasu on sopusoinnussa levyn herättämien masentavien mielikuvien kanssa. Tekstilipukkeeseen siteeratun Kiss The Dawnin lyriikka on antanut nimen koko albumille ja pätee kuin vahingossa myös sen sisältöön: "We are walking on a thin line/and you better avoid the risk." Guano Apes on välttänyt kaikkia riskejä tekemällä omassa lajissaan mahdollisimman prototyyppisen albumin.