IMPERANON: Stained

Imperanon on käynyt jo tutuksi demopalstan puolelta. Itse asiassa bändin kuukauden demoksi rankattu viimeinen näyte oli ilmeisesti se viimeinen niitti, jolla bändi sai solmituksi levytyssopimuksen. Ensimmäinen virallinen pitkäsoitto vain täydentää näkemystä siitä, että yhtye on saanut voittokulkunsa alkuun syystä.

Imperanonia on verrattu Children Of Bodomin ohella jopa Nightwishiin, ja kieltämättä bändien mahtipontisuudessa on yhtäläisyyksiä, vaikka metalligenren eri alueilla toimivatkin. Imperanon on vahvasti melodinen yhtye, ja monien hengenheimolaistensa tapaan nämä suomalaiset eivät ole ainakaan musiikillisesti niin jääräpäisen synkkiä. Itse asiassa hetkittäin Imperanon taipuu peräti iloluonteiseen ja pirteään metallihyökkäykseen.

Imperanon ei ehkä ole lajityyppinsä kaikkein omaperäisin edustaja, jos joku sellaista kaipaa. Imperanonin valtit ovatkin muualla. Ensinnäkin bändi yhdistelee saumattomasti vaikutteita myös muualta kuin blackin laidalta. Toisekseen yhtye osaa tehdä erinomaisia sävellyksiä, joiden punainen lanka on nopeasti löydettävissä, mutta silti kappaleissa riittää haastetta useampaankin kuunteluun. Kyllä tällaisilla levyillä suomalaiset taas kyykyttävät ainakin muutamia ulkomaalaisia.