Born And Raised (2012) kohotti John Mayerin levytysuran uudelle tasolle. Niin soittajana kuin tuottajanakin ansioituneen Don Wasin kanssa syntynyt albumi antoi aiempien levyjen huimille myyntiluvuille ja Mayerin kahmimille pokaaleille myös laadullista katetta.
Niinikään Wasin myötävaikutuksella tehty Paradise Valley tulee poikkeuksellisen pian ja jälki on vähintäänkin edeltäjänsä veroista. Vähälukuisen soittajiston kanssa John Mayer saa kuudennen studioalbuminsa soimaan entistäkin hillitympänä ja kiireettömän niukkana.
Albumin kuvituksessa John Mayerin takana avautuva aava preeria ei ole läsnä sattumalta. Sattumaa sen sijaan on, että Mayerin alkuperäiselle levytykselle yllättävän uskollinen tulkinta J.J. Calen Naturally -debyytin (1972) avausraidasta Call Me The Breeze soi juuri samoihin aikoihin, kun sydänkohtaus lopullisesti pysäytti Oklahoman hiljaisen miehen. Jopa laulullisesti erehdyttävästi Calelta kuulostava esitys kertoo paljon Paradise Valleyn ilmapiiristä.
Rennosti levyn avaavaa Wildfirea seuraavalla Dear Mariella äänessä tuntuu olevan ikääntynyt bluesartisti. Waitin’ On The Dayllä voi kuulla John Hiattille ominaista kypsyyttä. Kitaristina Mayer on tällä kertaa pikemminkin kevyt näppäilijä kuin sähäkkä bluesrockinen revittelijä. Katy Perry on Who You Lovella odottamaton duetto- ja lauluntekijäkumppani ja sooloilevan pedalsteelin lennättämä kantriralli You’re No One ‘Til Someone Lets You Down on puolestaan asiallisen albumin hymyilyttävin hetki.