JULIANA´S PONY: Total System Failure

Arvio julkaistu Soundissa 07/2000.
Kirjoittanut: Mikko Meriläinen.
Kannuksensa 80-luvun lopulla bostonilaisessa Blake Babiesissa ansainneen Juliana Hatfieldin neljäs soolo on monella tapaa kunnioitettava teko. Oikeastaan kyseessä on Julianan neljäs ja viides levy, koska neiti julkaisi samana päivänä kaksi täyspitkää levyä.

Arvio

JULIANA´S PONY
Total System Failure
Zoë

Kannuksensa 80-luvun lopulla bostonilaisessa Blake Babiesissa ansainneen Juliana Hatfieldin neljäs soolo on monella tapaa kunnioitettava teko. Oikeastaan kyseessä on Julianan neljäs ja viides levy, koska neiti julkaisi samana päivänä kaksi täyspitkää levyä. Kyseessä ei ole varsinainen tupla-albumi, mutta rajoitetun ajan levyt voi ostaa yhtenä turhalla bonus-cd:llä varustettuna pakettina. Yllättävintä julkaisuissa on se, että Beautiful Creature on enimmäkseen kaunista akustista poppia, kun taas Total System Failure on silkkaa rokin ryskettä alusta loppuun.
Beautiful Creaturen laulut on äänitetty eri sessioissa ja vaihtelevalla miehityksellä. Yleensä Juliana itse hoitaa paitsi sävellykset ja laulun, myös kitaran ja basson. Vaikka muut soittajat vaihtuvat, on levyn taso läpeensä korkea ja se on yhtenäisen kuuloinen. Tyylillisesti levyn ääripäitä edustavat hauras ja herkkä Slow Motion, jonka Juliana esittää yksin akustisella kitaralla sekä konerytmin avulla vaivattomasti eteenpäin sykkivä Cool Rock Boy. R.E.M.inkin kanssa työskennellyt Scott Litt on ollut tuottamassa kahta biisiä, jotka kuulostavat hyvässä mielessä levyn tuotetuimmilta. Toisaalta suuri osa kiekon viehätystä on sen tuoreus. Sitä ei ole pilattu hiomisella ja tunnelma on vaivattoman oloinen.
Rokimpi levy Total System Failure eroaa Beautiful Creaturesta kaikin tavoin. Se on kokonaan saman keikkabändin kanssa triona ja hyvin vähin päällekkäisäänityksin soitettu bändilevy. Soundit ovat rupiset ja alavireisyyden ansiosta Julianan voisi nimetä jopa stoner-kuningattareksi. Siihen oikeuttaa viimeistään Road Wrathin sanat "I´m the king of the road/get out of my way". Mielleyhtymä Fu Manchuun on ilmeinen.
Total System Failuren kaikki biisit on samasta puusta veistetty, moottorisahalla. Meno ei rauhoitu hetkeksikään ja tekstit ovat muodon mukaiset. Juliana latelee tylyyn ja anteeksipyytelemättömään sävyyn mielipiteitään tylsästä keskiluokasta jumiutuneine ihmissuhteineen. Mainiota on varsinkin Let's Get Marriedin sarkasmi: "Fight over dinner/put on weight/if you change your sweatpants/I´ll shave my legs". Juliana soittaa kitaraa ihailtavan kovalla kädellä. Puolihuolimattomasti, mutta itsevarmasti hän repii kitarasta riitasointuja ja ihanan rumia säveliä.
Yksinään Total System Failure on turhan yksipuolinen paketti, mutta yhdessä Beautiful Creaturen kanssa olemassaolonsa ehdottomasti ansainnut. Koska molemmilla levyillä on muutama heikompi esitys, niin ei voi olla herkuttelematta ajatuksella, miten upean paketin näistä olisi saanut yhdeksi levyksi karsittuna. 

Lisää luettavaa