KONTRA: Mieto levy

Arvio julkaistu Soundissa 01/2006.
Kirjoittanut: Asko Alanen.
Gold Disc -merkillä lähes elävältä vuonna 1979 hautautunut levytys osoittautuu vinyyliltä kirkastettuna cd-versiona kaikkia muinaisia epäluuloja paremmin rokkaavaksi ja hauskemmin riimitetyksi biisigalleriaksi. Tulee suorastaan riipaiseva kaiho noihin aikoihin, kun coverointi oli sallittua ja Moogin kaltainen tarpeeksi tepevä tekstinikkari saattoi koota settilistaansa estottomasti hittejä suosikkibändeiltään sekä vinyylivaskoolinsa yksittäisistä kultahipuista.

Arvio

KONTRA
Mieto levy
Zum Teufel

Gold Disc -merkillä lähes elävältä vuonna 1979 hautautunut levytys osoittautuu vinyyliltä kirkastettuna cd-versiona kaikkia muinaisia epäluuloja paremmin rokkaavaksi ja hauskemmin riimitetyksi biisigalleriaksi. Tulee suorastaan riipaiseva kaiho noihin aikoihin, kun coverointi oli sallittua ja Moogin kaltainen tarpeeksi tepevä tekstinikkari saattoi koota settilistaansa estottomasti hittejä suosikkibändeiltään sekä vinyylivaskoolinsa yksittäisistä kultahipuista.

Juuri niin sukeutui aiempi Jerry Cotton -hitti obskurantilta Kinks-abumilta ja Miedolle levylle kontrastoituu saman levyn Ensirakkaus. Huimat luennat Elephant’s Memoryn, Troggsien, Roger Millerin ja Sam The Sham & The Pharaohsin hiteistä suomettavat tavaran tehokkaasti. Mainioin piilohitti on vuosikaudet Moog-keikoilla kajahdellut rehvakas Steve Gibbons -laina Bändin paras. Höysteenä ovat kaikki neljä singleharvinaisuutta Kontran ja sitä seuranneiden Morkoonien ja Kylmän Ringin nimissä. Joulusingle on niistä ärhäkkäin, tarjotaanhan sillä vaihtoehtoista extreme-kekriä Auschwitzissä tai Kellopeli-Alexin poppoossa.

Lisää luettavaa