THE LAST SHADOW PUPPETS: The Age Of The Understatement

Arvio julkaistu Soundissa 04/2008.
Kirjoittanut: Tero Alanko .

Jos oikein yrittää ajatella myönteisesti, niin sekä Alex Turnerilla että Miles Kanella on tästä projektista paljon voitettavaa. Arctic Monkeysin pomolla on mahdollisuus osoittaa pystyvänsä muunlaisenkin musiikin kuin napakan kitarapopin tekoon.

Arvio

THE LAST SHADOW PUPPETS
The Age Of The Understatement
Domino

Jos oikein yrittää ajatella myönteisesti, niin sekä Alex Turnerilla että Miles Kanella on tästä projektista paljon voitettavaa. Arctic Monkeysin pomolla on mahdollisuus osoittaa pystyvänsä muunlaisenkin musiikin kuin napakan kitarapopin tekoon. Miles Kanen johtama The Rascals -yhtye puolestaan saa työkumppanuudesta valtavasti nostetta uralleen.

The Last Shadow Puppets -yhteistyön kerrotaan alkaneen nuorukaisten yhteisestä rakkaudesta Scott Walkerin ja David Bowien vanhoihin levyihin. Kaksikon musiikki onkin äänikuvaltaan häpeämätöntä kierrätystä. Tärkeässä osassa siinä ovat muun muassa Arcade Firen kanssa työskennelleen Owen Pallettin muhkeat orkesterisovitukset. Levy pauhaa usein myrskyn lailla, mutta pysyvää jälkeä se ei jätä.

Ylellinen kuorrutus tekee parhaansa peittääkseen sen, että Turnerin ja Kanen kirjoittamat biisit sinänsä eivät ole mitenkään poikkeuksellisia. Ne ovat kaavamaisia ja kaikki niiden näennäinen dramaattisuus periytyy suoraan taitavasta toteutuksesta. Vaikka soundi on komea, jo muutaman kuuntelun jälkeen tulee väkisin mieleen, että kappaleet toimisivat luontevammin pelkän perusbändin esittäminä.

Yleisön kannalta kyseessä ei ole mitään hetkelliseen innostukseen nojaavaa välityötä merkittävämpää. Sopivan lyhyen levyn parhaita paloja ovat I Don’t Like You Any More ja pari muuta rämistelyä, jotka muistuttavat eniten Arctic Monkeysista – sekä The Monkeesista.

Lisää luettavaa