Tappajatomaattien debyyttialbumi Villi itä (2010) ilmestyi suomalaisen ramopunkin viimeisellä aallonharjalla, joka pari vuotta myöhemmin huipentui Ne Luumäkien definitiiviseen Hälyä ja pölyä -boksiin. Nykyinen Tappajatomaatit-kokoonpano on suomirockin superyhtye, jonka rytmiryhmä Kari Nylander (ex-Zen Café) ja Jussi Parkkonen (Juliet Jonesin Sydän) on alan kovimpia.
Eka Wekaran taltioima tanakka bändisoundi potkii ihan yhtä hyvin kuin Pantse Syrjän mm. Hassisen Koneelle, Popedalle ja Eppu Normaalille tuottama legendaarinen katurock, ennen kuin proge-, post punk-, heavy- ja Dire Straits -vaikutteet ”pilasivat” homman. Joey Luumäen perinnetietoinen sävelmateriaali ja kypsynyt lauluääni sekä Kimmo Kalajan kitarointi ovat vahvempia kuin koskaan aikaisemmin.
Mikä mättää? Joeyn jankkaavat ja ennen ensimmäistä myyntipäivää vanhentuneet tekstit itkettävät enemmän kuin hauskuttavat. Kymmenessä vuodessa maailma on muuttunut, eikä parempaan suuntaan. Ironia ja sarkasmi on kaapattu vastenmielisten koulu- ja työpaikkakiusaajien pelivälineeksi. Vaikka rivien väleistä löytyy lämpöäkin, on helpointa sulkea korvansa ”lässyn lässyn läpäti lää” -sanoituksilta ja antautua VAIN rökänrollin vietäväksi.