Post-rock on hieno laji, vaikka usein minua häiritsee kaavamainen tapa vaihdella jyrkästi herkän tunnelmoinnin ja brutaalin rytistyksen välillä. Outomuru ei tähän sorru, vaan liikkuu hienostuneemmilla tasoilla.
Trion voimahahmo on myös Superpositionissa, Ok:kossa, Katu Kaikussa ja Perussastamalassa vaikuttava basisti Mikael Saastamoinen, joka tässä käsittelee sähköbassoa. Laittamattomana tukena hänellä ovat barcelonalaiset sähkökitaristi Marçal Xirau ja rumpali Jordi Barberà. Kolmikon ameebamaisella yhteydellä toimiva, erittäin tunnelmallinen yhteistyö on äänitetty livenä pienessä klubissa Barcelonassa. Yleisön äänet on kuitenkin editoitu pois eli jälki kuulostaa studiossa tehdyltä, mutta samalla liveltä. Mainio idea!
Kiintoisa kitka tulee siitäkin, että Saastamoinen on säveltänyt kaikki biisit (varmaan tässä improvisaatiotakin on rutkasti) Kainuussa ja Padasjoella suomalaisen luonnon keskellä. Mies ei hiihtele vanhoja latuja, tämä on oikeasti vapaata musaa. Avarasti meditoivaa kokonaisuutta leimaa hypnoottisen kauniisiin riffeihin kätkeytyvä ratkaisemattoman mysteerin tuntu. Tulos on erittäin koukuttava ja levyn voi hyvin soittaa pari kolmekin kertaa peräkkäin. Sointi on kirkas. Eniten Xiraun ote muistuttaa minua Bill Frisellistä ja vapaamman pään Jerry Garciasta. Upea bändi ja levy!