Australialainen Courtney Barnett ja amerikkalainen Kurt Vile ovat selviä sukulaissieluja – yhteislevynkin taannoin tehneet artistit operoivat kumpikin ensisijaisesti kitarariffien päälle puhelaululla, joka kuulostaa sekä laiskalta että rennolta. Eräänlainen ohjelmanjulistus löytyy heti avauskappaleesta Rae Street, jolla Barnett kertoo päivän kulusta. ”Time is money, and money is no man’s friend”. Here’s The Thingin avausrivi ”Here’s the thing, I can’t stop thinking about you” ei kuulosta suurelta runoudelta, mutta mielenkiinnon vangitsee äärimmäisen laiskan, jopa välinpitämättömän kuuloinen tapa, jolla Barnett rivin tulkitsee.
Kitara toimii usein riffittelyvälineenä, mutta vangitsevan rytmiraidan sisältävällä Turning Greenillä kuullaan kitarasoolokin, asialla kaiketi Barnett itse. Soittotapa on primitiivinen ja soolo tuntuu tässä seurassa lähes ylipitkältä. Laulujen kertsit jäävät helposti korvamadoiksi ja tarttuvia biisit ovat muutenkin, sanoitukset pitkälti hienostelemattoman teräviä. Barnett operoi pienellä yhtyeellä ja ote on kotikutoisen oloinen. ¨
Ei maailman tärkein levy, mutta omalla kiireettömällä tavallaan hyvin sympaattinen.
