Jos julkaiset levyn, joka on 20 vuotta aikaansa edellä, mitä teet 20 vuotta sen jälkeen? Tämän kinkkisen kysymyksen joutuu esittämään kuunnellessaan Refusedin War Musicia.
Uumajalaispunkkarien uutuus on jo toinen albumi sitten bändin paluun kuolleista ja sen ansiona voi pitää tunnistettavuuden ja uudistumisen sopusuhtaisuutta. Vuoden 2019 Refusedissa kuuluu nuorta itseään enemmän jäsenten seikkailut hardcoren ulkopuolella, ja bändin vaikutteet tuntuvat sekoittuneen punk-blenderissä aiempaa paremmin. Aika ei ole syönyt antikapitalistista sanomaa, vaan se tuntuu populistien värittämällä 2010-luvulla jopa ajankohtaisemmalta.
War Music on sopivan kaukana bändin uran ikuisesti määritellystä The Shape Of Punk To Comesta (1998), mutta onnekseen tunnnistettavissa samaksi yhtyeeksi. Dennis Lyxzén ja kumppanit ymmärtävät selvästi, ettei menneisyyttä voi toisintaa, mutta siitä voi olla aidosti ylpeä. War Music onkin edeltäjäänsä Freedomia (2015) enemmän omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa tuntevan yhtyeen albumi.
War Music lyö lujaa, mutta silti jotain jää kaipaamaan. Nuoruuden nälkää? Uutuuden viehätystä? Vaikka se onnistuu tehtävässään, se jää silti toiseksi nuoruuden mestariteokselle.
