Levyarvio: Energiaa yli äyräiden – Blues Pills löysi moottoristaan turbovaihteen ja petraa vaikeasta kakkoslevystään

Blues Pills
Holy Moly!
Nuclear Blast

Ruotsin Örebrossa vajaa vuosikymmen sitten perustettu Blues Pills teki debyytillään niin väkevän vaikutuksen, että seuraajansa Lady In Gold (2016) jäi ”vain” kakkoslevyksi. Wolfmotherin ja Rival Sonsin tavoin 60-luvun lopun bluesjuurista hard rockia peruskalliona pitävä kvartetti tiivistää Holy Molyllä rivejään sikäli, että sielulla ja voimalla laulavan Elin Larssonin kanssa yhtyeen perustanut biisintekijäkumppani Zack Anderson on vaihtanut bassonsa kitaraan. Muutos ja pitkä julkaisutauko ovat tehneet vain hyvää. Moottoristaan turbovaihteen löytäneen Blues Pillsin energia on hetkittäin jopa vähällä vyöryä yli äyräiden. Eikä vähiten rumpali André Kvarnströmin ja basisti Kristoffer Schanderin ansiosta.

Introllaan sukupuolista tasa-arvoa vaativa Proud Woman vakuuttaa Elin Larssonin olevan juuri sitä. Lopuillaan gospeliksi paisuva Jimi Hendrixin Angel-mukaelma Wish I’d Known on yksi kiihkeän levyn suvantopakoista. Song From A Mourning Dove kasvaa puolestaan Holy Molyn kunnianhimoisimmaksi sävellykseksi ja toteutukseksi pianoineen ja pitkine kitarasooloineen.

Kiss My Past Goodbyen uhkauksesta huolimatta Holy Moly! merkitsee Blues Pillsille paluuta vähintäänkin ensialbuminsa rinnalle.