Belzebubs on JP Ahosen kansainvälisesti suositun sarjakuvan hahmoihin perustuva kuvitteellinen bändi. Levydiilin tämä popilmiö Gorillazin ja Metalocalypse-animaatiosta realisoituneen Dethklokin manttelinperijä sai Century Median a&r-pomon nähtyä Ahosen sarjiksia Tuska-festareilla 2018. Aiempia levyjä bändillä on muka kaksi, Quis Novit Daemonis Astus (2006) ja Moth Of Satanas (2009), mutta tässä ulottuvuudessa Pantheon Of The Nightside Gods on Belzebubsin debyyttialbumi.
Taustojensa takia Pantheoniin ei siis voi suhtautua vain musiikkina. Sellaisena se kuitenkin sijoittuu orkestroidulla black metalilla ja karikatyyrimäisen infernaalisilla lyriikoilla silatun melodisen skandideath metalin kulmille. Laulusoundin tunnistanevat kaikki kotimaisen melodödön fanit – niin niiloseväsmäisen kuivan selkeää korinaa levyllä kuuluu. Eleganttien pianojen ja syntikoiden ylevöittämien, saumattomien biisirynnäköiden eeppis-progen tyylin ja rakenteet huomioiden ei olisi mikään ihme, vaikka Belzebubs olisi oikeasti laulajabasistin koko yhtye. Vierailijoina jylhän saatanallisessa metallimessussa pistäytyvät ICX Vortex (ex-Dimmu Borgir) ja sarjiksessa basistivokalisti Hubbathin pasmat sekoittanut naislaulajatar Skvllcraft.
Belzebubs on hieno konsepti. Toivon näkeväni sen joskus vaikkapa animoidulla keikalla.