Levyarvio: Kuin steroideilla pumpattu Uriah Heep – Green Lung jyrää ja jytää, mutta vaihteita on vain kaksi

Green Lung
Black Harvest
Svart

Green Lung on vuonna 2017 Lontoossa alkunsa saanut yhtye, joka sekoittelee Black Sabbathin viitoittamaa klassista heavy- ja doom metalia, stoneria, occult rockia, psykedeliaa sekä Queenin Brian Mayltä opittuja harmonioita. Woodland Rites -debyytti (2019) herätti jo kiinnostusta laajalti ja jatkoa seuraa nyt kotimaisen Svartin kautta.

Meiningissä on paljon samaa kuin The Swordissa. Paikoin mieleen pulpahtaa myös Ghost tai steroideilla pumpattu Uriah Heep. Surisevat kitarat jyräävät ja jytäävät urkujen pauhatessa kuin viimeistä päivää. Soundimaailma on orgaaninen, mutta hyvin täyteenahdettu ja dynamiikassa tuntuu olevan vain kaksi pykälää: on ja off.

Black Harvestissa on paljon hyvää, mutta parhaimmillaan todella komeista riffeistä (joita vilisee erityisesti kappaleissa Doomsayer, Old Gods ja You Bear The Mark) ja melodisuudestaan huolimatta kuuntelukokemus käy pitemmän päälle raskaaksi tukkoon ahdetun soundimaailman vuoksi. Biiseillä saisi olla myös enemmän omaa karaktääriä, jotta ne erottuisivat selkeämmin toisistaan.

Kritiikistä huolimatta kokonaisuus on reilusti plussan puolella ja pullat hyvin uunissa kun ottaa huomioon, että kyse on vasta bändin toisesta pitkäsoitosta.