Levyarvio: Kun vierailijat määrittävät lopputuloksen – Pykärin O on kiintoisa soittolista

Arvio julkaistu Soundissa 7/2019.
Kirjoittanut: Niko Peltonen.

Arvio

Pykäri
O
PME

Tuottajalevyllä on kai lähtökohtainen lupa olla levällään. Tätä ajatusta Mikko Pykäri seuraa tappiin asti. Hänen toinen soololevynsä tuntuu olevan olemassa esitelläkseen tekijänsä resursseja tuottaa melkein millaista nykypoppia tahansa. Kieli vaihtuu suomesta englantiin ja takaisin yhtä sujuvasti kuin tyylilajikin elää.

Genren määrittelevät monessa tapauksessa vierailijat. Nick Trianin kanssa tehty Pumped Up With Memories flirttailee vanhan koulun indiepopin kanssa, Versace Henrik sekoilee Yhteisessä koirassa vuotta 2019 kai määrittelevän henkisen kaaoksen merkeissä. Nämä ovat ääripäitä, mutta tuntuvat mahtuvan Pykärin musiikilliseen näkemykseen yhtä hyvin. O on vähän niin kuin some-päivitys, jossa arvonsa tunteva taiteilija lupaa tehdä pastissin mistä tahansa hänelle ehdotettavasta.

Vajaan tunnin mittaisena levy ei ole kohtalokkaan ylipitkä, eikä se nyt maailman sekavinkaan ole, mutta kantavaa ideaa siinä ei ole, vaikka hyviä yksittäisiä biisejä onkin.

No, ei se ole koko totuus. Pykäri on hyvä jäljitelmissä ja briljeeraakin niiden kanssa, mutta hän antaa yhteistyökumppaneilleen niin paljon tilaa, että lopputulokset ovat järjestään näiden näköisiä. Eri asia sitten, miten kokonaisuus toimii. Ei se oikeastaan toimi, eikä O:ta ole järkeä sellaisena kuunnella. Vajaan tunnin mittaisena levy ei ole kohtalokkaan ylipitkä, eikä se nyt maailman sekavinkaan ole, mutta kantavaa ideaa siinä ei ole, vaikka hyviä yksittäisiä biisejä onkin. Se kannattaa kuunnella läpi poimiakseen omat suosikkinsa.

Itse en oikein osaa päättää, pidänkö enemmän kokeiluista vai peruslinjasta. Yhteinen koira tai F:n esittämä uhmakas itsenäisyysjulistus Vitun hyvä yksinään ovat virkistäviä piristysruiskeita, mutta selvästi Pykärin ominta alaa on epämääräisen ”baleaariselta” kuulostava tunnelmapop, jota hän harrasti jo Shine 2009 -projektissaan hyvin tuloksin. O:lla indiefolkyhtye Karina avittaa vastaavassa, joskin suomenkielisessä tunnelmoinnissa usealla kappaleella, mutta koko levyn parasta antia taitaa silti olla Sami Suovan tulkitsema 2oo Close, joka kuulostaa hyvin tarkkaan juuri Shineltä.

Kiinnostava soittolista O on näinkin.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa