Sekavien odotusten erolevy paljastuu ammattimaiseksi ja vilpittömäksi albumiksi – Taitavan Mikko Pykärin ensimmäinen soolo julki

Pykäri
Pykäri
Solina

Mikko Pykärin soolodebyyttiin liittyy poikkeuksellisen paljon jännitteitä. Korkeita odotuksia, pelottavia epäilyjä, ylitulkinnan vaaraa.

Odotukset ovat taivaissa, tietysti, koska Pykäriltä ei ole tavattu ottaa vastaan mitään huonoa. Reginan albumit, Iisan soololevyt, Ruger Hauerin viime vuonna ilmestyneen Maturen sävellykset ja tuotanto, kaikki melkoista mässyä niille, joille hienostunut elektroninen popmusiikki kelpaa. Ja kun vielä kyseessä on tuottaja-albumi, Pykäri on päässyt leikkimään poikkeuksellisen monen artistin kanssa, muun muassa LCMDF:n Emma ja Mia Kemppaisen, Yonan, Pyhimyksen ja Reino Nordinin.

Kesähitiltä haiskahtavan Shampanjahain kertosäkeessä lauletaan: ”Skumppa, skumpanjaa / shamppa shampanjaa”. Populaarimusiikin historiassa ejectiä on painettu pienemmistäkin syistä.

Mutta ei ole odotuksia ilman epäilyjä. Ennakkotietojen perusteella Pykäri nimittäin vaikutti varsin sekavalta kokonaisuudelta. Siinä on lauluja kolmella kielellä: englanniksi, suomeksi ja turkiksi. Se päättyy Annie Lennox –coveriin. Ja sen kolmannen singlen, varsin paljon kesähitiltä haiskahtavan Shampanjahain kertosäkeessä lauletaan: ”Skumppa, skumpanjaa / shamppa shampanjaa”. Populaarimusiikin historiassa ejectiä on painettu pienemmistäkin syistä.

Ja ehkä painettaisiin nytkin, jos Mikko Pykäri ei olisi niin hirvittävän taitava. Shampanjahai paljastuu nerokkaaksi gay anthemiksi, laulukielten vaihto käy niin sujuvasti, ettei sitä edes ehdi ajatella, ja laulajien määräkin tuntuu monipuolisuudelta eikä sekavuudelta. Albumin avaavasta Heartsista sen koskettavimman hetken, Yonan tulkitseman Maneki nekon kautta aina päätösbiisiin Why saakka albumi pitää ryhtinsä.

Jos yksi syy on Pykärin aina niin tunnistettava tuotanto, toinen on se, että pohjimmiltaan käsillä on erolevy. Kun Helsingin Sanomat tammikuussa uutisoi Reginan hajonneen ”bändikaverin lähetettyä eropaperit”, kävi selväksi, ettei Mikon ja Iisan liiton loppumista ainakaan salailla. Ja jos onkin niin, että laulujen ja oikean elämän välille on vaarallista piirtää yhtäsuuruusmerkkiä, on vaikea tulkita säettä ”Sä tulit hakemaan viimeiset esineet / Maneki nekon ja nuottitelineen” muuten kuin puheena entiselle kumppanille.

Pykärissä ammattimaisuus ja vilpittömyys yhdistyvätkin poikkeuksellisella tavalla.