Levyarvio: Lauluja kuolleelle isälle – Myles Kennedyn soolodebyytti on huolella, rakkaudella ja sydäverellä tehty julkaisu

Arvio julkaistu Soundissa 4/2018.
Kirjoittanut: Vesa Siltanen.

Arvio

Myles Kennedy
Year Of The Tiger
Napalm

Alter Bridgen ja Slashin taustabändi Conspiratorsin ääni purkaa soolodebyytilleen kasvutarinansa, johon liittyy muun muassa isän kuolema Mylesin ollessa vasta nelivuotias. Sooloa on työstetty peräti seitsemän vuoden ajan ja siinä välissä on jopa ehditty kertaalleen heivata kokonainen levyllinen valmista kamaa roskikseen ja aloittaa alusta. Vaivaa on siis nähty ja sydänverta vuodatettu.

Myles on useimmille tuttu lähinnä areenoita täyttävän rockin parista, mutta Year Of The Tigerin lähtökohtana on riisutumpi ja akustisempi soundi Kennedyn persoonallista ja komeaa laulua unohtamatta. Stadionrock on vaihtunut bluesiksi ja kantriksi, ja ratkaisu on levyn kontekstissa perusteltu ja toimiva.

Dynamiikkaa ja skaalaa löytyy reippaista jamitteluista (Devil On The Wall) silmäkulmat kostuttaviin balladeihin (Love Can Only Heal). Pääraaka-aineita ovat mies ja akustinen kitara rautalanka- ja slidekitaran, banjon, perkussioiden ja itämaisten elementtien toimiessa mausteena. Myles pääsee toki esittelemään myös äänenkäyttötaitojaan entistäkin laajemmin.

Mylesin soolodebyytti eroaa sopivassa suhteessa tämän bändikuvioista, mutta ei kadota miehen omaa ääntä matkalla. Kaikin puolin hyvä tuotos!

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa