Suomen elektronisen popmusiikin alkeita on aiemmin kokoiltu lähinnä hilpeän camp-henkisesti kootuille kompilaatioille – myös Svartin kahdella aiemmalla kepeällä teemakiekolla. Musatutkija Mikko Mattlarin kokoama Cold War On The Rocks ei kiistä kasarivuosien alisuoriutumisen taipumuksia, mutta valikoimalla ja esittelemällä näytteet asiallisesti hän näyttää tämänkin potpurrin odottamattoman mielenkiintoisena ja moni-ilmeisenä vaiheena pophistoriassamme. Hiipuvat ja nousevat poptähdet ovat tunnollisesti notkuneet ja lallatelleet kotikutoisten syntikkavelhojen kikkailemien säpinärytmien ja näennäisten melodioiden tenhossa.
Itse futumusalle on hintelä antaa liiemmälti tähtiä, sillä alati tyydytään karvalakki-tehosteisiin tai kopsataan tehot suuren maailman esikuvilta. Jos kohdalle osuu kulkevampi melodia, se hätiköidään herkästi sanoituksella. Tämä puolestaan saa laulajat painottamaan sanomaa mekaanisesti: ”Viivy vieliäisyys”, ääntää Esa (Ressu Redfordina tunnettu Mäkelä) kappaleella Kun yö on. Huomio kannattaa alati pitää elektroniikan ihmeissä, joissa on kumman kiehtovaa uteliaisuutta ja omaperäisyyttä olipa asialla Sivonen, Sundqvist, Havanna, Inkinen, Lindell tai Luokkala. Mutta löytöretki oli vasta alkamassa, ja on kiva puntaroida, mitkä kikat on syyttä ja mitkä syystäkin karsiutuneet jatkosta.