Levyarvio: Suurten kontrastien Angel Olsen – Artistin sävellykset toimivat kaikenlaisina sovituksina

Angel Olsen
All Mirrors
Jagjaguwar

Voi kuulostaa vähättelyltä, mutta parasta All Mirrorsissa on levyn valtava dynamiikka. Ääripäät esitellään jo pyörryttävästi nollasta sataan kohoavalla avausraidalla Lark. On ennemmin sääntö kuin poikkeus, että kun on jousiorkesterin vuoro nousta esiin, se varastaa koko show’n. Ukkosen lailla hyökkäilevien jousisovitusten tavoitteena tuntuu olevan ennemmin aiheuttaa kuulijassa epämukavuutta kuin tuoda kappaleeseen perinteisempää uljasta kauneutta. Rohkeutta on käytetty levyn soundimaailman rakentamisessa muutenkin.

Dynaamisten yllätysten lisäksi All Mirrors on muillakin tapaa täynnä suuria kontrasteja. Yleismaailmallisesti rakkauden haasteita pyörittelevät tekstit saavat emotionaalisen syvyytensä siitä, kuinka intohimoiseen tulkintaan ne on kiedottu. Herkästä kiihkeään vaihtelevissa kappaleissa yhdistyy näennäinen yksinkertaisuus yllätyksiin, ja Olsen laulaa välillä lanadelreymaisen hauraasti henkäillen, välillä kuin manausta ilmoille huutaen.

Spring ja levyn seesteisempi toinen puoli osoittavat, että Olsenin neljännellä (ja kiinnostavimmalla) albumilla yltäkylläisten sovitusten alla on myös vähemmällä koristelulla toimivia sävellyksiä.