Levyarvio: Tästä maljasta on tarkoituskin läikkyä yli – Blanck Massin meluisa äänimaisema on antoisa reissu

Blanck Mass
In Ferneaux
Sacred Bones

Benjamin John Powerin eli Blanck Massin uusi levy In Ferneaux tuntuu muuttuvan jokaisella kuuntelukerralla. Se muistuttaa siitä, kuinka ihminen oikeastaan muuttuu koko ajan. Se on tärkeä oivallus.

Kahden 20-minuuttisen ”vaiheen” kokonaisuus on retki. Powerin ympäri maailmaa tekemät kenttä-äänitykset muodostavat rungon albumille. Oikeastaan äänimaisemaa on levyllä enemmän kuin varsinaista musiikkia. Onhan laineiden liplatuksessa, kadunmiehen horinassa ja tuulikellojen kilkkeessä myös musiikkia.

Phase I sisältää Blanck Massille ominaista murjovaa tamppausta, sataman äänimaisemia, drone-ambientia ja ihan tavan ambientia. Phase II lähtee synkemmille vesille rauhan satamasta, ja on sitä juuri vääristä paikoista puristavaa tuttua Blanck Massia. Synkästä melusta siirrytään kadunmiehen monologiin ja rauhaisiin tunnelmiin. Sen jälkeen mennään takaisin meluhommiin. Toisen vaiheen alituinen vuorottelu kaaoksen ja rauhan välillä menee yli, mutta ehkä tästä maljasta on tarkoituskin läikkyä yli reunojen.

Muilla levyillään Power on usein laittanut kauniit asiat rumien asioiden päälle, tällä julkaisulla ne ovat pääsääntöisesti erillään. Tämä toimii siinä missä tavallisetkin Blanck Mass -biisitkin. Pidin tästä reissusta.