LIL WAYNE: Tha Carter IV

Arvio julkaistu Soundissa 10/2011.
Kirjoittanut: Asko Kauppinen.

Kun LA Weekly purkitti Tha Carter IV:n julkaisun kynnyksellä listan levyn 60 noloimmasta letkautuksesta, myötähäpeälle löytyi monta jakajaa: Wayne ei ole vanhassa vedossa, ja puheet eläkkeelle jäämisestä alkavat kuulostaa lupauksilta uhkauksien sijaan.

Arvio

LIL WAYNE
Tha Carter IV
Cash Money

Kun LA Weekly purkitti Tha Carter IV:n julkaisun kynnyksellä listan levyn 60 noloimmasta letkautuksesta, myötähäpeälle löytyi monta jakajaa: Wayne ei ole vanhassa vedossa, ja puheet eläkkeelle jäämisestä alkavat kuulostaa lupauksilta uhkauksien sijaan. 29-vuotias Carter on rykinyt sairaita säkeitään kirjaimellisesti yli puolet elämästään, ja vaikka seksistä, kamasta ja rahasta on kirjoitettu lukematon määrä loistavia lauluja, kenellekään ei siunaudu niitä loputtomasti. Uransa huipulla kolme, neljä vuotta sitten tajuntaansa aggressiivisesti laajentanut Wayne raakkui riimejään yli kaikkien odotusten, hallitsi suvereenisti listoja singlein ja pyöritti nettiä mixtapein. Riimit olivat tuolloin aivan yhtä mielettömiä, mutta niiden moottorina oli verraton preesens.

 Viimevuotisilla harjoitustöillä henki hävisi jopa keskinkertaisesta huonoon hyytyvälle materiaalille, eikä paloa löydy Tha Carter -saagan neljänneltäkään. Weezyn villisti tanssiva, tutiseva ja nariseva flow – todellinen maailmanluokan mc:n tavaramerkki – on hidastunut turvallisesti biittiä paijaavaksi puhelemiseksi. Se on todiste joko siirappidieetin tai rahan laiskistavasta vaikutuksesta, mutta yhtä kaikki kontrasti on väkevä Bun B:n, Draken, Rick Rossin ja Andre 3000:n kaltaisten vierailijoiden tarjoillessa parastaan.

”I tried to fuck the world/And couldn’t even get aroused”, Wayne kuittaa väsyneesti President Carterilla. Asiayhteydessään typerä one-liner on tahattomasti IV:n paljastavin hetki.

Lisää luettavaa