Natsi-Saksa ei tunnetusti ollut kauhean suvaitsevainen ja avarakatseinen taidetta kohtaan. Rappiotaiteen termi Entartete Kunst elää yhä, johon myös viittaa Loco-Motiven freejazzareiden tuore albumi. Jos Hitlerin valtakunta olisi kestänyt 1960–luvulle asti, mitähän mies itse olisi tuuminut esimerkiksi vuonna 1960 julkaistusta, Ornette Colemanin Free Jazz -teoksesta?
Loco-Motive kertoo innoittuneensa free jazzin ohella esimerkiksi avantgardesta ja situationisti Guy Debordin Spektaakkelin yhteiskunta -teoksesta. Situationistit järjestivät 1960–luvulla erilaisia härnääviä, avantgardistisia performansseja. Siihen nähden itsensä marginaaliin alleviivaava Entartete Kunst onkin yllättävänkin sovinnainen ja populaari; levy kylläkin leikittelee melodioilla ja struktuureilla, mutta free jazzille ominaiset primitiivisyys, intensiteetti ja sooloilu puuttuvat lähes täysin. Se lienee mahdollisesti performanssin tarkoituskin.
Lyhytkestoinen Entartete Kunst onnistuu parhaimmillaan hymyilyttämään ja hypnotisoimaan, mutta parhaimmat ideat eivät kuitenkaan kiidä kovin pitkään autobahnilla ja kuulija jää peukku pystyssä tienvarteen.