MEMMY POSSE: Huolestuttavia merkkejä

Arvio julkaistu Soundissa 06-07/2004.
Kirjoittanut: Antti Luukkanen.
Steen1 esitteli Itä-Helsingin raadollisemman puolen, mutta ylpeästi Mellunmäen mainetta ylläpitävä Memmy Posse välittää näiltä kulmilta huolettomampaa elämänasennetta. Naiset, bilettäminen ja yleinen häröily muodostavat Huolestuttavien merkkienkin pyhän kolminaisuuden.

Arvio

MEMMY POSSE
Huolestuttavia merkkejä
Monsp

Steen1 esitteli Itä-Helsingin raadollisemman puolen, mutta ylpeästi Mellunmäen mainetta ylläpitävä Memmy Posse välittää näiltä kulmilta huolettomampaa elämänasennetta. Naiset, bilettäminen ja yleinen häröily muodostavat Huolestuttavien merkkienkin pyhän kolminaisuuden.

Memmyn sanataiteessa viehättää sen totaalinen piittaamattomuus omankin porukan säännöistä. Esimerkiksi minkäänlaisia scenepoliittisia kannanottoja ei kuulla. Riimit ovat hauskoja ("vaimon tyttönimi Hilton/mä viihdyn sen paris") ja jo pelkästään Aaveen asenteella esitetty naukuminen on sinällään mainio ulottuvuus. Aivan pelkkää ryyppyläppää ei albumi sentään ole, nimensä mukaisesti Vituttaa niin paljon ettei veri kierrä listaa Memmyn ahdistuksen aiheet ja Saatana saapuu Helsinkiin vie vähemmän mairittelevalle pääkaupunkiseudun kiertoajelulle. Ainoa tyylirike on kammottava Sun ei tarvi, imelä vonkausraita, joka tuo mieleen lähinnä Trilogian ja BB Salbyn uskottavuudella siunatut sanataiteilijat.

Koko kansan viihdykkeeksi Memmysta ei ole, mutta Notkean Rotan, Kehäketun ja Setä Koposen paskat kaikille haistattavista asenteesta pitäville Posse on varma valinta. 

Lisää luettavaa