MILLA ALFTAN: Queen Of Hearts

Arvio julkaistu Soundissa 12/2000.
Kirjoittanut: Jarkko Fräntilä.
Ennen kuin olin The 3somesta soolouralle lähteneen Milla Alftanin levyä kuunnellut, en ollut sen ihmeemmin ajatellut Lapinlahtea tai sen merkitystä mielenterveyspotilaiden hoidossa. Nyt kun olen pari kertaa joutunut tarpomaan tämän tekeleen läpi olen huomannut, kuinka tärkeä tuollainen sairaala on.

Arvio

MILLA ALFTAN
Queen Of Hearts
Warner

Ennen kuin olin The 3somesta soolouralle lähteneen Milla Alftanin levyä kuunnellut, en ollut sen ihmeemmin ajatellut Lapinlahtea tai sen merkitystä mielenterveyspotilaiden hoidossa. Nyt kun olen pari kertaa joutunut tarpomaan tämän tekeleen läpi olen huomannut, kuinka tärkeä tuollainen sairaala on.
Positiivista on sentään se, että Alftanin elämänasenteet ovat kunnossa. Kansilipukkeessa kiitetään ensimmäisenä Jumalaa, jonka jälkeen Milla painottaa vanhempiensa merkitystä elämässään. Muutenkin kannet ovat tyylikkään kultasävyiset ja itse artististin kuvia on kokonaiset kymmenen kappaletta. Tekstejä ei tieteenkään ole painettu, mutta kuvissa riitääkään katselemista sitäkin enemmän.
Musiikki onkin sitten eri juttu. Sinkkubiisi Had E-nuffin taustalla vaikuttava vanha tuttu paholainen, jenkkien ärränbee-levyistä tuttu androidin pierulta kuulostava säksätyskomppi on työnnetty slovareita Would You Be The One ja Coulours Of The Rainbow lukuunottamatta jokaikiseen biisiin. Ne kaikki on kynäillyt Kristian Maukonen mitä luultavimmin jonkinlaisella klisee-automaatilla, joka räkäisee kaikki kuvottavimmat sovitusratkaisut samaan klimppikasaan. Lopputuloksena on rytmiä kuin kädettömällä rumpalilla ja sielua kuin Adam Sandler -elokuvalla. Alftanille itselle voi kyllä antaa synninpäästön ihan mukiinmenevän äänensä takia, mutta taustat ovat sellaisia viiden pennin hiilikopioita vastaavista ruotsalaisten ja jenkkien rytmituotoksista, että pahaa tekee. 

Lisää luettavaa