NEMO: Luurankoja

Arvio julkaistu Soundissa 05/2006.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.
Etelä-Pohjanmaan Kuortaneelta tuleva Nemo tarjoaa jälleen yhden näkökulman äidinkieliseen rockiin. Yleisilmeeltään hard rockinen Luurankoja liippaa välillä pelottavan läheltä lähes kyllästymiseen saakka kuultua suomirockia, mutta tanakasti potkivana bändinä Nemo vakuuttaa pystyvänsä myös enempään. Selkeisiin melodioihin uskova Luurankoja on albumi, jonka biiseistä valtaosaa on vaikea kuvitella soitettavan muuten kuin rinta pystyssä. Yhtä helppoa on nähdä pontevan energinen laulusolisti Juha Reini tukevassa haara-asennossa ja lievässä takakenossa.

Arvio

NEMO
Luurankoja
Elements

Etelä-Pohjanmaan Kuortaneelta tuleva Nemo tarjoaa jälleen yhden näkökulman äidinkieliseen rockiin. Yleisilmeeltään hard rockinen Luurankoja liippaa välillä pelottavan läheltä lähes kyllästymiseen saakka kuultua suomirockia, mutta tanakasti potkivana bändinä Nemo vakuuttaa pystyvänsä myös enempään.

Selkeisiin melodioihin uskova Luurankoja on albumi, jonka biiseistä valtaosaa on vaikea kuvitella soitettavan muuten kuin rinta pystyssä. Yhtä helppoa on nähdä pontevan energinen laulusolisti Juha Reini tukevassa haara-asennossa ja lievässä takakenossa.

Levy käynnistyy Koukussa-biisin southern rockin sukuisena rutistuksena, mutta jatkossa Nemo näyttää itsestään muitakin puolia. Huuda huolet pois voisi sopia jopa Yön repertuaariin ja Kuinka kaunis on maailma on sellon ja syntsajousien kauniisti hartauttama laulu. Albumin mieleen jäävin esitys on tasaisen beatin siivittämä kevennys Miltä tuntuu, jolla Nemo uskaltaa luukutuksen sijasta lähestyä Depeche Moden ja Discon kaltaista teknopoppia.

Lisää luettavaa