THE ORDINARY BOYS: Brassbound

Mod-kulttuurikin on jo 2000-luvulla enemmän menneisyyteen kumartamista kuin uusien omien juttujen etsimistä. Samalla tavalla The Ordinary Boysin toinen levy Brassbound on pelkkä fanfaari lukuisalle hienolle bändille. Välillä ärsyttävyyteen asti.

The Jamin vihaisempien vaiheiden lisäksi albumi kulkee paljon Madnessin ja The Specialsin skan jalanjäljissä. Esimerkiksi Boys Will Be Boys on puhdasta The Specialsia taustalla olevien torvien kanssa ja Rankin Juniorin välilauluosuudella. Life Will Be The Dead Of Me on The Jamia, mutta nuori Paul Weller kuulosti uskottavammalta purkaessaan ulos turhautumistaan ja arkielämän huomioitaan.

Rudi's In Love on viehättävä ska-vetoinen pala, jossa kliseisiä sanoituksia muun muassa Shanty Townista ei ole säästelty. Kertosäkeen "Rudi's in Looove" -kohdassa kuulee jo laulettavaan "Rudy can't fail". Mainion One Step Forward (Two Steps Back) -rallin "you cling onto a vintage way of life" -sanoitukset kuulostavatkin jo aika ironisilta.

Brassbound kestää yllättävän hyvin kuuntelun, mutta onkohan se vain tavallista parempien vaikutteiden ansiota?